FORNA ry:n toimintaohje 2025

STERIILIEN KAKSOISKÄSINEIDEN KÄYTTÖ KIRURGISISSA TOIMENPITEISSÄ: NÄYTTÖÖN PERUSTUVA TOIMINTAOHJE

Tausta

Pisto- ja veritapaturmat muodostavat merkittävän työturvallisuusriskin leikkaussalisairaanhoitajille. Altistuminen verelle ja muille eritteille voi aiheuttaa esimerkiksi B/C-hepatiitti- tai HIV-tartunnan. Maailmanlaajuisesti on arvioitu, että vuonna 2000 terveydenhuoltoalan työntekijöille aiheutui 16 000 C-hepatiittitartuntaa, 66 000 B-hepatiittitartuntaa ja 1000 HIV-tartuntaa veri- ja eritetapaturmista.[4] WHO arvioi, että maailmalla tapahtuu vuosittain yli 2 miljoonaa työperäistä pistotapaturmaa, jotka altistavat infektioille.[3] Suomessa ei ole tiedossa yhtäkään työperäistä HIV tartuntaa, eikä työperäisiä B/C-hepatiittitartuntoja ole raportoitu viime vuosina.[9] Neulanpistotapaturmista arviolta neljännes tapahtuu leikkaussaleissa. [8] Leikkaustoiminta onkin riskialttiimpia terveydenhuollon toimintoja pisto- ja viiltotapaturmien näkökulmasta. Vaikka tartunnat ovat harvinaisia, pelkkä riski lisää epätietoisuutta ja voi aiheuttaa ahdistusta. Maahanmuuton lisääntyminen esimerkiksi alueilta, joissa HIV:n ja B/C-hepatiitin esiintyvyys on korkea sekä suonensisäisten huumeiden käytön yleistyminen kasvattavat tartuntojen riskejä leikkaussalityössä. Verta tai muuta kehon nestettä tulee pitää aina tartuntavaarallisena.[7]

Yhdysvaltalainen perioperatiivisten sairaanhoitajien yhdistys (AORN) suosittelee kaksoiskäsineiden käyttöä. Useissa tutkimuksissa on tunnistettu kaksoiskäsineiden käytön hyödyt, vaikka näytön asteen on arvioitu olevan kohtalainen tuoreissakin aihetta käsittelevissä meta-analyyseissa. Kaksoiskäsineiden vaikuttavuuden tutkiminen kontrolloidussa ympäristössä on vaikeaa, koska muuttujia on useita, kuten toimenpiteen tyyppi, tutkimuskohteena oleva henkilöstö, toimenpiteen kesto ja käytettävä käsinetyyppi(esimerkiksi kaksoiskäsineet tai kaksoiskäsineet värillisellä aluskäsineellä) tai käsineen vaurion tyyppi. [6]

Tarkoitus ja tavoitteet

Tämän toimintaohjeen tarkoituksena on lisätä kaksoiskäsineiden käyttöä kirurgisissa toimenpiteissä. Toimintaohjeen tavoitteena on edistää tutkimusnäyttöön perustuvan tiedon jalkauttamista ja kaksoiskäsineiden käytön vakiinnuttamista kirurgisissa toimenpiteissä.

Toimintaohje kaksoiskäsineiden käytöstä kirurgisissa toimenpiteissä

Tämä toimintaohje perustuu Association of periOperative Registered Nurses (AORN) yhdistyksen vuonna 2025 julkaisemaan suositukseen1 sekä aihetta käsitteleviin kirjallisuuskatsauksiin.[2,3,5]

Perioperatiivisen hoitohenkilöstön on käytettävä henkilösuojaimia aina, kun on olemassa mahdollisuus altistua verelle, ruumiinnesteille tai muille mahdollisesti tartuntavaarallisille materiaaleille. Ehjät käsineet muodostavat suojan, joka estää altistumisen veren välityksellä leviäville patogeeneille. Ehjät käsineet tarjoavat myös esteen, joka vähentää mikro-organismien kulkeutumista leikkausryhmän jäsenten käsistä leikkausalueelle. Käsineiden rikkoutuminen voi johtua perforaatiosta, terävien välineiden aiheuttamista repeämistä tai spontaaneista vioista. On huomion arvoista, että 0–3,7 % leikkauskäsineistä on jo valmiiksi reikä.[5]

Kaksoiskäsineiden käyttö vähentää (molemmat käsineet läpäisevien) reikien ja repeytymien (perforaatio) määrää verrattuna yksinkertaisiin käsineisiin.[2,3,5] Jos uloimpaan käsineeseen tulee reikä, kaksoiskäsineen alakäsine suojaa kontaminaatiolta.[5] Kaksoiskäsineiden ulommat käsineet puhkeavat yksiä käsineitä useammin, mutta molempien käsineiden puhkeaminen samasta kohdasta on huomattavasti harvinaisempaa kuin yksien käsineiden puhkeaminen.[2,5] Steriilien käsineiden eheyden huolellinen tarkistaminen koko toimenpiteen ajan voi ehkäistä huomaamattoman käsineen perforoinnin.[5]

Tutkimusten mukaan melkein 70 % perforaatioista jää huomaamatta. Yksittäisillä käsineillä verikontaminaatioriski on jopa 13 kertaa suurempi, kuin kaksoiskäsineillä. Kaksoiskäsineet vähentävät pisto- ja veritapaturmien määrää vähentämällä perforaation todennäköisyyttä leikkaustoimenpiteissä ja vähentävät verikontaminaation riskiä jopa 65 %.2 Kahden käsinekerroksen läpi tunkeutuminen vaatii huomattavasti enemmän voimaa kuin vain yhden kerroksen läpäiseminen, jolloin ylimääräiset käsinekerrokset estävät mekaanisesti neulanpistotapaturmia.[3]

Perforaation riskin vähentämiseksi suositellaan käytettäväksi kaksoiskäsinejärjestelmää, jossa alempi käsine on värillinen helpottaen käsineiden rikkoutumisen havaitsemista aikaisemmassa vaiheessa. Aluskäsineenä käytetään kirurgista käsinettä, joka on väriltään esimerkiksi sininen tai vihreä. Ulompi käsine on yleensä vaalea. Tämä järjestelmä mahdollistaa käsineen rikkoutumisen tunnistamisen herkemmin.[2,3] Kun uloimmassa käsineessä havaitaan reikä, tulee käsine vaihtaa. Sisäkäsineen eheys pitää tarkistaa silmämääräisesti.[1]

Perforaatioiden määrä lisääntyy ajan myötä ja kahden tunnin käyttöaika lisää huomattavasti perforaatioiden esiintyvyyttä.[2,5] Käsineiden suositeltava vaihtoaika on 60–150 minuuttia.[1,2] Käsineet tulee vaihtaa myös silloin, jos tiedetään tai epäillään kontaminaatiota tai käsineessä havaitaan reikä. Käsineet tulee vaihtaa myös vaarallisten aineiden, kuten metakrylaatti, käsittelyn jälkeen.[1] Käsineiden vaihtaminen minimoi käsineiden kitkaa ja vähentää reikien esiintyvyyttä.[2] Käsineet voidaan myös vaihtaa toimenpidealueen rajaamisen jälkeen, raskaiden ja terävien instrumenttien käsittelyn jälkeen, karheiden luureunojen käsittelyn jälkeen, ennen implanttien käsittelyä ja poraistukan asettamisen jälkeen.[1] Leikkauksessa käytettävät terävät instrumentit, kuten porat ja sahat vaikuttavat käsineiden reikiintymiseen. Lonkan tekonivelleikkauksissa perforaatioiden määrä oli jopa 63,3 %.[5]

Reiän tai repeämän riski on suurempi ei-hallitsevassa kädessä (58,24 %) verrattuna hallitsevaan käteen. Teräviä instrumentteja käytetään yleensä hallitsevalla kädellä, jolloin ne aiheuttavat helpommin reiän ei- hallitsevaan käteen. Käsineen reikiä tai repeämiä esiintyy eniten etusormessa (35,98 %) ja peukalossa (21,03 %).[2]

Kaksoiskäsineiden käyttöön tulee kannustaa.[5] FORNA – Suomen Leikkausosaston sairaanhoitajat ry suosittelee kaksoiskäsineiden käyttöä värillisellä aluskäsineellä kaikissa kirurgisissa toimenpiteissä.

Toimintaohjeen laatijat ja hyväksyminen

FORNA ry:n toimintaohje 2025. Steriilien kaksoiskäseineiden käyttö kirurgisissa toimenpiteissä: Näyttöön perustuva toimintaohje. Toimintaohjeen on laatinut FORNA ry – Suomen Leikkausosaston sairaanhoitajat ry:n hallituksen asettama työryhmä, johon ovat kuuluneet: Jonna Kantala Sh (AMK), TtM, Anu Rahko Sh (YAMK), Anu Vatunen Sh (YAMK), Maija Mäki Sh (AMK) ja Ari Lukkari Sh (AMK). Toimintaohje on hyväksytty FORNA ry:n hallituksen kokouksessa 4.10.2025. Saatavilla https://forna.fi/wp-content/uploads/2025/10/FORNA-toimintaohje-2025-Steriilien-kaksoiskasineiden-kaytto-kirurgisissa-toimenpiteissa.pdf

Lähteet

1. Association of periOperative Registered Nurses (AORN) 2025. The Guideline for Prevention of Unintentionally Retained Surgical Items. Guidelines for Perioperative Practice, 2022 Edition. S.

2. Jahangiri, M., Choobineh, A., Malakoutikhah, M., Hassanipour, S. & Zare, A. 2022. The global incidence and associated factors of surgical gloves perforation: A systematic review and meta- analysis. WORK: A Journal of Prevention, Assessment & Rehabilitation. 71(4), 859-869. https://doi.org/10.3233/WOR-210286

3. Mischke, C., Verbeek, JH., Saarto, A., Lavoie, MC., Pahwa, M. & Ijaz, S. 2014. Gloves, extra gloves or special types of gloves for preventing percutaneous exposure injuries in healthcare personnel. Cochrane Database of Systematic reviews. https://doi.org/10.1002/14651858.CD009573.pub2

4. Prüss-Üstün, A., Rapiti, E., & Hutin, Y. 2005. Estimation of the global burden of disease attributable to contaminated sharps injuries among health-care workers. American Journal of Industrial Medicine. 48(6), 482-490. https://doi.org/10.1002/ajim.20230

5. Zhang, Z., Gao, X., Ruan, X. & Zheng, B. 2021. Effectiveness of double-gloving method on prevention of surgical glove perforations and blood contamination: A Systematic review and meta-analysis. Journal of Advanced Nursing. 77(9), 3630-3643. https://doi.org/10.1111/jan.14824

6. Singh, KV., Walia, K., Farooque, K. & Mathur, P. 2025. Double gloving for self-protection in high- risk surgeries: a systematic review and meta-analysis. Systematic reviews. 14(1), 57. https://doi.org/10.1186/s13643-025-02760-z

7. Puro, V., Rasa, P-L. & Salminen, S. 2014. Terävät instrumentit terveydenhuollossa. Ehkäise pisto- ja viiltotapaturmia tehokkaasti. Työterveyslaitos. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-261-383-7

8. Waljee, JF., Malay S., & Chung, KC. 2013. Sharps Injuries: The Risks and Relevance to Plastic Surgeons. Plastic and Reconstructive Surgery. 131(4), 784-791. https://doi.org/10.1097/prs.0b013e3182818bae

9. Työterveyslaitos. Tartuntataudit. Luettu 12.5.2025. https://www.ttl.fi/teemat/tyoterveys/ammattitaudit/tartuntataudit

Tekstissä:

FORNA ry:n toimintaohje 2025 Kirjallisuusluettelossa: FORNA ry:n toimintaohje. 2025. Steriilien kaksoiskäseineiden käyttö kirurgisissa toimenpiteissä: Näyttöön perustuva toimintaohje. Suomen Leikkausosaston sairaanhoitajat ry:n asettama työryhmä:Jonna Kantala Sh (AMK), TtM, Anu Rahko Sh (YAMK), Anu Vatunen Sh (YAMK), Maija Mäki Sh (AMK) ja Ari Lukkari Sh (AMK). Toimintaohje on hyväksytty FORNA ry:n hallituksen kokouksessa 4.10.2025. Saatavilla https://forna.fi/wp-content/uploads/2025/10/FORNA-toimintaohje-2025-Steriilien-kaksoiskasineiden-kaytto-kirurgisissa-toimenpiteissa.pdf

FORNA ry:n toimitaohje 2023

Hoitotarvikkeiden tarkistuslaskenta: näyttöön perustuva toimintaohje potilaan turvallisen leikkaushoidon varmistamiseksi 

 

Tämä toimintaohje perustuu Association of periOperative Registered Nurses (AORN) yhdistyksen vuonna 2022 julkaisemaan suositukseen [1], European Operating Room Nurses Association (EORNA) yhdistyksen vuonna 2020 julkaisemaan suositukseen [2] sekä aihetta käsitteleviin kirjallisuuskatsauksiin. [3,4,5] 

 

Tarkoitus ja tavoitteet: 

Tämän toimintaohjeen tarkoituksena on yhtenäistää toimintatapoja, jotka liittyvät leikkauksessa / kirurgisessa toimenpiteessä käytettävien hoitotarvikkeiden tarkistuslaskentaan. Tässä ohjeessa hoitotarvikkeiden tarkistuslaskennasta käytetään jatkossa myös nimitystä tarvikelaskenta. Toimintaohjeen tavoitteena on edistää tutkimusnäyttöön perustuvien hoitokäytänteiden käyttöönottoa ja käyttöä leikkauspotilaiden parhaaksi. Lisäksi tavoitteena on hoitokäytäntöjen yhtenäistämisellä estää potilaaseen ei-tarkoituksellisesti jääneiden hoitotarvikkeiden aiheuttamia haittatapahtumia. 

 

Taustaa:  

Hoitotarvikkeen (tai sen osan tai siitä irronneen osan tai kappaleen) jääminen potilaaseen on aina vakava ja estettävissä oleva haittatapahtuma, joka vaikuttaa potilaaseen sekä hoidon kustannuksiin merkittävällä tavalla. Hoitotarvikkeen jääminen voi aiheuttaa potilaalle muun muassa infektion (ml. abskessi, sepsis), kipua ja kärsimystä sekä pahimmillaan potilaan kuoleman. Lisäksi mahdollinen uusintaleikkaus ja infektion hoito pidentävät sairaalassaoloaikaa ja näin lisäävät hoidon kustannuksia. [6,5] Suomessa ei ole tietoa siitä, miten yleistä hoitotarvikkeiden jääminen potilaaseen on, sillä sen esiintymistä ei seurata systemaattisesti. Kansainväliset arviot ilmiön yleisyydestä vaihtelevat 1/5 000–7 000 toimenpidettä. [7,6,8] AORN [1] puolestaan esittää esiintyvyyden olevan 0,31–1,99/10 000 toimenpidettä riippuen toimintaympäristöstä.  

 

Riskitekijöiksi hoitotarvikkeen jäämiseksi potilaaseen on tunnistettu potilaaseen (korkea BMI) ja leikkaukseen tai intravaskulaariseen toimenpiteeseen (odottamattomat tapahtumat toimenpiteen aikana, useampi kuin yksi leikkaus tai –tiimi, laskemista ei suoritettu esimerkiksi hätätilanteen vuoksi, >500 ml:n verenvuoto, toimenpiteen pitkä kesto, välineistön toimimattomuus) liittyviä tekijöitä. Lisäksi myötävaikuttavia tekijöitä ovat inhimilliset tekijät (esim. väsymys, häiriötekijät, keskittymättömyys), tehoton johtaminen (esim. sitoutumattomuus yhteisten toimintatapojen noudattamiseen tai yhtenäisten toimintatapojen puute) ja kommunikaatioon liittyvät ongelmat (esim. esteet vuorovaikutuksessa kirurgin tai muun henkilöstön kanssa). [1,3,4] 

 

Tässä ohjeessa hoitotarvikkeilla tarkoitetaan kuitukangastuotteita, teräviä hoitotarvikkeita (ommelneuloja, neuloja ja veitsiä), instrumentteja ja kaikkia niitä erilaisia potilaan hoidossa käytettäviä hoitotarvikkeita, joiden on mahdollista jäädä potilaaseen. Kuitukangastuotteilla tarkoitetaan esimerkiksi kuitukangasmateriaalista ja harsomateriaalista tehtyjä leikkaustaitoksia, keittosuolaliinoja, sykeröitä, nielu- ja vaginatamponeja.  

  

Toimintaohjeet hoitotarvikkeiden tarkistuslaskentaan: 

 

Mitä lasketaan?  

• Hoitotarvikkeet, joiden on mahdollista jäädä potilaaseen, lasketaan kaikissa toimenpiteissä. Organisaatiossa moniammatillisen tiimin tulee määrittää ne hoitotarvikkeet, joiden on mahdollista jäädä potilaaseen ja jotka tulee laskea. [1]  

• Kuitukangastuotteet lasketaan kaikissa toimenpiteissä. [1] Leikkauksissa käytetään vain röntgenlangallisia kuitukangastuotteita. [1,3]    
• Steriilille alueelle avattavat kaikenkokoiset ommelneulat, neulat, veitset ja erilaiset ohjainvaijerit lasketaan kaikissa toimenpiteissä. [1,3]   
• Instrumentit irrallisine osineen (imukärjet, terät, suojukset, siipimutterit) lasketaan kaikissa toimenpiteissä erityisesti, jos ruumiinontelo, esimerkiksi thorax tai vatsaontelo, avataan. [1] 

 

Milloin lasketaan?  

• Ennen toimenpidettä. [1,3] 
• Kun haavan sulkeminen alkaa. [1,3] 
• Kun ihon sulkeminen alkaa tai leikkauksen päätyttyä, kun laskuissa mukana olevia instrumentteja tai hoitotarvikkeita ei enää käytetä. [1,3] 
• Annettaessa leikkauksen aikana uusia instrumentteja tai hoitotarvikkeita leikkausalueelle. [1,3] 
• Ennen kuin ruumiinontelo suljetaan (esimerkiksi virtsarakko, kohtu). [1,3] 

• Kun instrumentoiva tai valvova sairaanhoitaja vaihtuu leikkauksen aikana. [1,3] 
• Aina, kun epäillään, että hoitotarvike on kateissa. [1,3]  
• Kun kuka tahansa tiimin jäsen ehdottaa/pyytää laskemista. [1,3] 
• Sovituin väliajoin pitkien toimenpiteiden aikana. [1] 

 

Miten lasketaan? 

• Hoitotarvikkeiden laskennan suorittaa ääneen kaksi sairaanhoitajaa [1] loogisessa järjestyksessä esimerkiksi standardoidun valkotaulun mukaan ja/tai edeten steriililtä alueelta poispäin (ns. poispäin potilaasta). [1,3,5]  
• Instrumentoiva sairaanhoitaja vastaa instrumenttien laskennasta korilistan mukaisesti. Instrumenttien alkulaskuna ei voida pitää laskentaa, joka on tehty välinehuollossa instrumenttikoria koottaessa. [1] 
• Laskennan aikana häiriötekijät, keskeytykset, melu ja hoputtaminen minimoidaan häiriöttömän ympäristön luomiseksi. [1] 
• Anestesiahenkilöstön tulee suunnitella anestesia niin, että tarvikkeiden tarkistuslaskennalle on riittävästi aikaa. [1] 

• Jos laskenta keskeytyy, kyseisen tarvikkeen laskeminen aloitetaan alusta. [1]  
• Hoitotarvikkeet tulee erotella, osoittaa ja laskea ääneen – ja aina kun mahdollista – näkökontrollissa. [1]  
• Hoitotarvikkeet, esimerkiksi taitokset, lasketaan paketissa olevan kappalemäärän mukaan. Jos paketissa oleva kappalemäärä on virheellinen tai tuote on viallinen, se poistetaan steriililtä alueelta ja varmistetaan, ettei poistettu hoitotarvike sekoitu laskuihin. [1]  
• Ennen kuin leikkaus/toimenpide alkaa, varmistetaan, etteivät leikkausalueen/toimenpidealueen desinfektiossa käytetyt sykeröt ja taitokset sekaannu laskuissa leikkauksessa mukana olevien samannäköisten tuotteiden kanssa. Jos sykeröitä käytetään vaginan desinfektiossa, sykeröiden tulee olla röntgenlangallisia ja ne tulee laskea. [1] 
• Steriilille alueelle ei tule ottaa sidostarpeita, joita ei ole merkitty röntgenlangalla, ennen kuin leikkaushaava on suljettu ja loppulasku on tehtynä. [1] 

• Leikkauksen aikana annettavat tarvikkeet lasketaan heti, kun ne on annettu. [1] 
• Jos potilaalle tehdään useampia toimenpiteitä, laskut tehdään jokaisen yksittäisen toimenpiteen kohdalla erikseen kuten kohdassa ”Milloin lasketaan”. Kaikki hoitotarvikkeet lasketaan yhteen loppulaskuissa, jos tämä on mahdollista. [1] 
• Jos hoitotarvike putoaa steriililtä alueelta, valvova sairaanhoitaja näyttää sen instrumentoivalle sairaanhoitajalle ja eristää sovittuun paikkaan. Kyseinen hoitotarvike huomioidaan loppulaskuissa. [1] 
• Annetut hoitotarvikkeet ja laskujen tulokset merkitään esimerkiksi valkotaululle, johon leikkaustiimillä on näkyvyys, heti kunkin tarvikkeen laskemisen jälkeen [1,3,5] ja tuloksen täsmääminen ilmoitetaan toimenpiteen tekijälle. [1] Valkotaululle merkitään myös potilaaseen laitetut tarvikkeet [1] (esim. vagina- ja nielutamponi, mini-invasiivisissä toimenpiteissä vatsaonteloon laitettavat pienet taitokset).  
• Jos joku muu kuin valvova sairaanhoitaja antaa leikkauksen aikana hoitotarvikkeita leikkausalueelle, hän kirjaa antamansa hoitotarvikkeet valkotaululle ja raportoi niistä valvovalle hoitajalle. [1] 

• Toimenpiteen tekijä tarkastaa leikkausalueen järjestelmällisesti ennen ruumiinontelon tai haavan sulkua ja mini-invasiivisissä toimenpiteissä ennen tähystimen poistamista toimenpidealueelta. Vaginaan liittyvissä toimenpiteissä vagina tarkastetaan toimenpiteen lopussa. [1] 
• Toimenpiteen tekijä ilmoittaa tiimille, jos potilaaseen laitetaan hoitotarvike, jotta se voidaan kirjata valkotaululle, sekä, jos hän tarvitsee jotain hoitotarviketta ennen kuin tarkistuslasku alkaa. [1,5] 
• Kaikki tarkistuslaskentaan kuuluvat hoitotarvikkeet sekä liinavaate- ja roska-astiat pidetään leikkaussalissa, kunnes loppulasku on tehty. [1] 
• Loppulasku on valmis, kun haavan sulussa käytetyt instrumentit on poistettu leikkausalueelta ja ne ovat palautuneet instrumentoivalle sairaanhoitajalle. [1] 

 

Muita huomioitavia asioita tarvikelaskennassa:  

• Ennen potilaan saapumista varmistetaan, ettei edellisestä leikkauksesta ole jäänyt hoitotarvikkeita tai laskumerkintöjä saliin. [1] 
• Käytetyt tai avatut hoitotarvikkeet poistetaan salista leikkauksen jälkeen. [1] 
• Röntgenlangallisia kuitukangastuotteita ei tule leikata tai muokata millään tavoin. [1] 
• Instrumenttikorin/-kontainerin sisältö ja instrumenttilista tulee standardoida minimoimalla tarvittavien instrumenttien määrä ja vaihtelu. [1,5] 

• Instrumenttikorista/-kontainerista poistetaan instrumentit, joita ei käytetä toimenpiteessä rutiinisti. [1,3] 
• Instrumentoivan sairaanhoitajan tulee tuntea kaikki toimenpiteessä käytettävät hoitotarvikkeet / instrumentit ja niiden osat sekä niiden kokoaminen ja purkaminen. [1] 
• Instrumentista tai hoitotarvikkeesta irronneen osan jääminen potilaaseen tulee estää esimerkiksi tarkastamalla instrumenttien ja hoitotarvikkeiden (esimerkiksi ohjainvaijerin) eheys ennen käyttöä ja välittömästi leikkausalueelta palautumisen jälkeen. [1]  

• Puutteista ja vioista tiedotetaan leikkaustiimiä ja ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin eikä viallisia instrumentteja tai hoitotarvikkeita enää käytetä (esim. taipuneet ohjainvaijerit). [1]  
• Jos leikkauksen jälkeen välinehuollossa huomataan, että instrumentista puuttuu osa, leikkaustiimiä tulee tiedottaa asiasta välittömästi ja leikkaustiimin tulee ryhtyä heti paikantamaan osaa. [1] 

• Instrumentoivan sairaanhoitajan tulee ylläpitää tilannetietoisuuttaan eli tiedostaa hoitotarvikkeiden sijainti leikkausalueella ja instrumenttipöydillä. [1] 

• Mikäli leikkauksessa on useampia instrumentoivia sairaanhoitajia, heidän tulee ylläpitää steriiliä aluetta mahdollisimman yhdenmukaisesti. [1] 

• Kun potilas tulee uusintaleikkaukseen, sidoksissa tai ontelossa oleva taitosten määrä ja tyyppi tulee tarkistaa potilastiedoista ja kirjata, kuinka monta taitosta poistetaan. Sidoksista poistetut taitokset tulee eristää ja huomioida, etteivät ne tule leikkauksenaikaisiin laskuihin mukaan. [1] 
• Jos potilaasta poistetaan implantti, yhdessä toimenpiteen tekijän kanssa varmistetaan, että implantti on poistettu potilaasta kokonaisuudessaan. [1] 
• Jos potilaalle laitetaan haavaan taitoksia tai muita hoitotarvikkeita, kuten alipaineimun vaahtosidospaloja, hoitotarvikkeiden määrä ja tyyppi kirjataan potilastietoihin. [1] 

• Anestesiahoitotyössä käytössä olevat instrumentit tulee olla merkitty erotukseksi muista ja ne lasketaan tarvittaessa erikseen. [2]  
• Anestesiahoitotyössä käytössä olevat, potilaaseen laitettavat, hoitotarvikkeet, esimerkiksi nielutamponi, kuuluvat laskettaviin hoitotarvikkeisiin. [1] 
• Hoitotarvikkeiden tarkistuslaskentaa ja/tai tilanteita, jotka vaativat tarkistuslaskennan tekemistä (instrumentoivan sairaanhoitajan tai valvovan sairaanhoitajan vaihtuminen), ei tule tehdä potilashoidon kriittisissä vaiheissa: tarkistuslistan vaiheet, leikkauksen kriittiset vaiheet, anestesian induktio, näytteiden käsittely ja kun implantin valinta varmistetaan ja pakkaus avataan. [1] 
• Laskettavat röntgenlangalliset kuitukangastuotteet (taitokset, NaCl-liinat) voidaan laittaa käytön jälkeen esimerkiksi taskulliseen taitospussiin.  

• Kuhunkin taskuun laitetaan vain yksi taitos, jotta taitokset pysyvät toisistaan selkeästi erillään. [1] 

• Käytetyt taitokset asetetaan sovittuun paikkaan, esimerkiksi lattiamaljaan, kunnes ne on siirretty taskulliseen pussiin. [1] 
• Kukin taitos tulee avata ja erotella muista taitoksista ennen taskulliseen pussiin laittamista. [1] 

• Terävät hoitotarvikkeet voidaan säilyttää erillisessä paikassa steriilillä alueella tai terävien tarvikkeiden säilytysrasiassa, jotta minimoidaan pistotapaturman riski ja riski tarvikkeen jäämiseen potilaaseen. [1] 
• Teknologisia apuvälineitä voidaan käyttää määrittämään kuitukangastuotteiden sijainti tai vahvistamaan kuitukangastuotteiden manuaalisten laskujen tulos. [1,4,3,5] 

 

Toimintatapa, kun tarvikelaskenta ei täsmää:  

• Jos tarkistuslasku ei täsmää leikkauksen lopussa, tulee varmistaa, ettei tarvike ole jäänyt potilaaseen. [1,3]  
• Jos huomataan, että tarvikelaskennassa esiintyy epäselvyyttä, pyydetään lisäapua, käydään sali läpi steriilin alueen lähistöltä ja lattialta, tarkistetaan lattiamaljat, vaate- ja roska-astiat, sekä lasketaan uudestaan. [1] 

• Instrumentoiva sairaanhoitaja käy läpi steriilin alueen mukaan lukien leikkausliinat ja pöydät. [1] 
• Kirurgi ja assistentti pysäyttävät haavan sulun, jos potilaan tila sen sallii ja käyvät leikkaushaavan läpi järjestelmällisesti etsien kadoksissa olevaa hoitotarviketta. He myös osallistuvat intraoperatiiviseen röntgenkuvaukseen ja pysyvät leikkaussalissa, kunnes kadoksissa oleva hoitotarvike on löytynyt. [1] 

• Tarpeettomia henkilöstövaihdoksia (tauot) ei tule toteuttaa ennen kuin täsmäämätön tarvikelaskenta on selvitetty. [1] 
• Kun hukassa ollut tarvike on löytynyt, laskenta suoritetaan uudestaan. [1] 
• Jos hukassa ollutta tarviketta ei löydy, toteutetaan intraoperatiivinen röntgenkuvaus ennen haavan lopullista sulkemista potilaan tilan sen salliessa. [1,3,4,5] 

• Huomioitavaa on, että alle 10 millimetrin kokoiset neulat eivät näy röntgenkuvauksessa. [1,3] 

• Laitoshuoltajia ja seuraavaa tiimiä tiedotetaan tarvikkeista, joita ei löydetty. Näin tiedotetaan mahdollisesta pistotapaturmariskistä. [1] 

 

Kirjaaminen, raportointi ja kommunikointi tarvikelaskennassa: 

• Potilasasiakirjoihin kirjataan tarvikelaskennan tehneet henkilöt, tehdyt tarvikelaskennat, tarvikelaskennan tulos ja sen ilmoittaminen toimenpiteen tekijälle, potilaaseen tarkoituksella jätetyt hoitotarvikkeet (esimerkiksi taitokset) ja mahdollinen apuna käytetty teknologia. Lisäksi selvitys poikkeavasta toimintavasta, jos laskua ei ole tehty. [1] 
• Mikäli laskujen kanssa on ollut epäselvyyksiä, potilasasiakirjoihin kirjataan tehdyt toimenpiteet. [1] 
• Jos hoitotarvike tai hoitotarvikkeen osa jää löytymättä, potilasasiakirjoihin kirjataan tarvikkeen löytämiseksi tehdyt toimenpiteet ja kuvaus hoitotarvikkeesta tai hoitotarvikkeen osasta sekä tapahtuneesta ja jatkohoitosuunnitelma. Asiasta kerrotaan potilaalle. [1] 

• Tarvikkeiden tarkistuslaskennasta raportoidaan sairaanhoitajien kesken strukturoidusti tauotusten ja vuoronvaihtojen yhteydessä. [1,2,5] 
• Tarkistuslaskentaan liittyvässä kommunikaatiossa käytetään suljetun ympyrän viestintää (read-back method). [1] 

Laadun varmistus, koulutus ja osaamisen varmistaminen tarvikelaskentaan liittyen: 

• Tarvikkeiden tarvikelaskennan loppulasku vahvistetaan ääneen osana leikkaussalin tarkistuslistaa. [1] 
• Tulee määritellä tilanteet, joissa instrumenttien laskentatavat voivat vaihdella. [1] 
• Toimintatavat (esim. rutiininomainen röntgenkuvaus), joita käytetään, kun tarvikelaskentaa ei ole voitu suorittaa normaalisti, esimerkiksi epästabiilille traumapotilaalle tehtävä toimenpide. [1,3] 
• Hoitotarvikkeet, joiden on mahdollista jäädä potilaaseen ja jotka tulee laskea. [1,5] 
• Miten tunnistetaan toimenpiteet, joissa lisälaskut ovat tarpeen ja mitä tällöin tulee huomioida: mikä on sopiva laskemisen väli (esim. 3–4 tuntia), mitä lasketaan, miten asiasta kommunikoidaan ja dokumentoidaan. [1,5] 
• Lukumääriä hoitotarvikkeiden jäämisestä potilaaseen suositellaan seurattavaksi organisaatiotasolla. [1] 
• Tulee tarjota koulutusta ja varmistaa tarkistuslaskennassa mukana olevien työntekijöiden osaaminen. [4,5]  

• Koulutuksen tulisi sisältää seuraavia asioita:  

• Hoitotarvikkeen jäämisen ilmaantuvuus organisaatiossa. [1] 
• Potilaaseen, toimenpiteeseen, leikkaustiimin ei-teknisiin taitoihin liittyvät tekijät (kommunikaatio, inhimilliset tekijät), jotka lisäävät riskiä, että hoitotarvike voi jäädä potilaaseen. [1,4] 

• Potilaalle tapahtuneesta mahdollisesti aiheutuvat seuraukset. [1] 
• Tarvikkeiden tarkistuslaskennan standardoidut toimintatavat. [1] 
• Erikoisvälineistön (esim. teknologisten apuvälineiden) käyttö tarkistuslaskennassa. [4] 
• Yksilön rooli määriteltyjen toimintatapojen noudattamisessa. [1] 

 

Toimintaohjeen laatijat ja hyväksyminen: 

FORNA ry:n toimintaohje. 2023. Hoitotarvikkeiden tarkistuslaskenta: näyttöön perustuva toimintaohje potilaan turvallisen leikkaushoidon varmistamiseksi. Suomen Leikkausosaston sairaanhoitajat ry:n asettama työryhmä: Haapa T, Pohjamies N., Rauta S & Rautiala S. Helsinki: Suomen Leikkausosaston sairaanhoitajat ry. 27.5.2023. Saatavilla https://forna.fi/wp-content/uploads/2023/05/Toimintaohje-1_2023_Tarvikelaskenta.pdf

Kiitokset: Suomen Leikkausosaston Sairaanhoitajat ry. kiittää HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan Leikkaus- ja tehohoitokeskusta mahdollisuudesta hyödyntää Leikkauksessa ja muussa invasiivisessä toimenpiteessä käytettävän materiaalin tarkistuslaskenta leikkausosastoilla -ohjeen (2021) rakennetta tässä näyttöön perustuvassa toimintaohjeessa. 

Lähteet  

1. Association of periOperative Registered Nurses (AORN) 2022. The Guideline for Prevention of Unintentionally Retained Surgical Items. Guidelines for Perioperative Practice, 2022 Edition. s. 828–894.
2. European Operating Room Nurses Association (EORNA) 2020. EORNA best practice on prevention of inadvertent retained surgical items. EORNA Best Practice for perioperative care. s. 25-34. Saatavissa: https://eorna.eu/wp-content/uploads/2020/09/EORNA-Best-Practice-for-Perioperative-Care-Edition-2020.pdf 
3. Freitas, P.S., De Campos Pereira Silveira, R. C., Clark, A.M. & Galvao, C.M.  2016. Surgical count process for prevention of retained surgical items: An integrative review. Journal of Clinical Nursing. 25(13-14), 1835–1847. https://doi.org/10.1111/jocn.13216 
4. Peng, J., Ang, S.Y., Zhou, H. & Nair, A. 2022. The effectiveness of radiofrequency scanning technology in preventing retained surgical items: An integrative review. Journal of Clinical Nursing. 11, 1–13. https://doi.org/10.1111/jocn.16447 
5. Sirihorachai, R., Saylor, K.M. & Manojlovich, M. 2022. Interventions for the prevention of retained surgical items: A systematic review. World Journal of Surgery. 46, 370–381. https://doi.org/10.1007/s00268-021-06370-3 
6. Williams, T. L., Tung, D. K., Steelman, V. M., Chang, P. K., & Szekendi, M. K. 2014. Retained surgical sponges: Findings from incident reports and a cost-benefit analysis of radiofrequency technology. Journal of the American College of Surgeons. 219(3), 354–364. https://doi.org/10.1016/j.jamcollsurg.2014.03.052 
7. Stawicki, S. P., Moffat-Bruce, S. D., Ahmed, H. M., Anderson, H.L., Balija, T.M., Bernescu, I., Chan, L., Chowayou, L., Cipola, J., Coyle, S.M., Gracias, V.H., Gunter, O.L., Marchigiani, R., Martin, N.D., Patel., J., Seamon, M.J., Vegedes, E., Ellison, C. Steinberg, S.M.& Cook, C.H.  2013. Retained surgical item: a problem not solved yet. Journal of American College of Surgeons. 216(1):15–22. https://doi.org/10.1016/j.jamcollsurg.2012.08.026 
8. Primiano, M., Sparks, D., Murphy, J., Glaser, K., & McNett, M. 2020. Using radiofrequency technology to prevent retained sponges and improve patient outcomes. AORN Journal, 112(4), 345–352.   https://doi.org/10.1002/aorn.13171 

TOIMINTAOHJEEN VIITTAAMINEN

Tekstissä:

FORNA ry:n toimintaohje 2023

Kirjallisuusluettelossa:

FORNA ry:n toimintaohje. 2023. Hoitotarvikkeiden tarkistuslaskenta: näyttöön perustuva toimintaohje potilaan turvallisen leikkaushoidon varmistamiseksi. Suomen Leikkausosaston sairaanhoitajat ry:n asettama työryhmä: Haapa T, Pohjamies N., Rauta S & Rautiala S. Helsinki: Suomen Leikkausosaston sairaanhoitajat ry. (xx.xx.xxxx). Saatavilla https://forna.fi/wp-content/uploads/2023/05/Toimintaohje-1_2023_Tarvikelaskenta.pdf

FORNA ry:n toimintaohje 2020