Skip to main content

Tekijä: Ari Lukkari

Kesä lähestyy kohisten ja sen myötä kaikki ihana; aurinko, lämpö, valoisat yöt ja kaikki se muu minkä voimin jaksaa taas elää sitä ehkä astetta pimeämpää ja märempää syksyä. Perinteisesti FORNA ry on pyrkinyt järjestämään jäsenilleen jäsenpäivän tai paremminkin lähes jäsenviikonlopun kiitokseksi jäsenyydestä. Jäsenviikonloppu antaa myös mahdollisuuden tavata uusia ja vanhoja FORNAlaisia ympäri Suomen, verkostoitua ja viettää ihanaa hengähdyshetkeä ennen syksyn alkua. Jäsenviikonloppu järjestetään tänä vuonna 31.8. – 1.9.2024 Kasnäsin kylpylähotellissa.

Lauantaina lähdemme Turusta kohti Kasnäsia aamulla klo 11.15 ja perillä olemme n. klo 12.30, jonka jälkeen heti lounastamme. Lounaan jälkeen on vapaata aikaa kylpylässä, kuntosalilla, luontopoluilla tai venerannassa nauttien. Majoittuminen tapahtuu 2 hengen huoneissa. Illalla tiedossa yhteinen illallinen klo 18.30 ja mukavaa illanviettoa porukalla (suuri mölkkykisa).

Sunnuntaina aamupalan jälkeen luovutamme huoneet ja klo 10.00 lähdemme retkelle Bengtskärin Majakalle Kasnäsin venelaiturilta. Majakalla syömme lounaan, tutustumme majakkasaareen oppaan johdolla ja vietämme vapaata aikaa haluamallaan tavalla.

Paluua majakkaretkeltä takaisin Kasnäsiin n. klo 16.30, nousemme bussiin ja matkaamme jälleen monia kokemuksia rikkaimpina Turkuun klo 18.00 jälkeen (tarkkaa aikaa emme voi luvata, sillä siihen vaikuttaa miten pysymme aikataulussa ja miten lauttaliikenne kulkee, onko viiveitä ym.). Turusta taas jokainen matkustaa omiin koteihimme.

Jäsenviikonloppu maksaa jäsenelle vain 59€ ja se kattaa aika tavalla lähes kaiken; bussimatkat, majoitus, lounaat ja illallinen ja myös majakkaretki. Itse täytyy vaan huolehtia matkasta Turkuun ja sieltä pois, mutta siinäkin FORNA tulee kuluissa vastaan (halvimman kulkuneuvon mukaan). Mukaan mahtuu 40 ensimmäistä ilmoittautunutta. Vuoden 2024 jäsenmaksu tulee olla maksettuna ennen ilmoittautumista. Jäsenpäivään mukaan päässeille tulemme lähettämään sähköpostia ilmoittamaan sähköpostiin tarkemmat ohjeet aikatuluista, maksusta ym.

HUOM! Ilmoittautuminen on sitova ja omavastuuosuutta ei palauteta.

Kesäisin terveisin Fornan hallitus

Tervetuloa esittelemään opintopäiville työtäsi

OPINTOPÄIVÄT 24.-25.10.2024 

Messukeskus, Helsinki 

Laadukkaammin, tuvallisemmin, yhdessä 

Tervetuloa esittelemään kehittämisprojektiasi tai tieteellistä tutkimustasi opintopäiville joko suullisena- tai posteriesityksenä! 

Ehdotukset esityksiksi tulee lähettää tiivistelmän muodossa 31.5.2024 mennessä sähköpostilla osoitteeseen: hallitus@forna.fi  

Saapuneiden tiivistelmien joukosta valitaan sekä suullisia- että posteriesityksiä, joihin pääset tutustumaan opintopäivien aikana. Tämän tarkoituksena on edistää tutkimusnäyttöön perustuvia hoitokäytäntöjä ja parhaista käytännöistä oppimista.  

Ohjeet tiivistelmän laatimiseksi löytyvät opintopäivien nettisivuilta ja Pinsetti-lehdestä 1/2024. Tieto tiivistelmien hyväksymisestä lähetetään tiivistelmässä mainitulle yhteyshenkilölle 20.6.2024 mennessä.  

 Lisätietoja: 
tutkimus- ja kehittämisvastaavat: 
anu.rahko@forna.fi 
jonna.kantala@forna.fi

Ohje tiivistelmään

Jatka lukemista

European Perioperative Nursing Day 15.2.2024

PROUD OR NURSES – OUR FUTURE!

Tänä vuonna tuli runsaasti hakemuksia ja näin ollen monessa yksikössä ympäri Suomea päästiin viettämään herkullista EPND 2024 päivää. Tässä kuvia tämän vuoden aivan upeista tarjoiluista.

  • TAYS Hatanpää

  • KYS Pehmytosa ja aistielinkirurgia

  • Pihlajalinna, Kelloportti

  • Pihlajalinna, Pikku-Huopalahti

  • Satasairaala, Pori

  • TAYS, Silmäkeskus

  • OYS, Leka

  • TAYS, L-Os 4

  • HUS, Meilahti

  • OYS, Leka (Avohoitotalo)

  • HUS, Uusi lastensairaala

  • TYKS, Majakkasairaala

  • TYKS, Kirurginen sairaala

  • Kainuun keskussairaala

  • Etelä-Karjalan keskussairaala

  • Lapin keskussairaala

  • HUS, Hyvinkään sairaala

  • Kotkan keskussairaala

  • HUS, Naistenklinikka

  • Orton

  • Vaasan keskussairaala

  • TAYS, Leikkausosasto 4

  • Pohjois-Karjalan keskussairaala

  • TAYS, Leikkausosasto 7-8

  • Seinäjoen keskussairaala

  • Mehiläinen, Tampere

  • Kiitos kaikille sydämellisestä päivästämme

Jatka lukemista

FORNA ry:n toimitaohje 2023

Hoitotarvikkeiden tarkistuslaskenta: näyttöön perustuva toimintaohje potilaan turvallisen leikkaushoidon varmistamiseksi 

 

Tämä toimintaohje perustuu Association of periOperative Registered Nurses (AORN) yhdistyksen vuonna 2022 julkaisemaan suositukseen [1], European Operating Room Nurses Association (EORNA) yhdistyksen vuonna 2020 julkaisemaan suositukseen [2] sekä aihetta käsitteleviin kirjallisuuskatsauksiin. [3,4,5] 

 

Tarkoitus ja tavoitteet: 

Tämän toimintaohjeen tarkoituksena on yhtenäistää toimintatapoja, jotka liittyvät leikkauksessa / kirurgisessa toimenpiteessä käytettävien hoitotarvikkeiden tarkistuslaskentaan. Tässä ohjeessa hoitotarvikkeiden tarkistuslaskennasta käytetään jatkossa myös nimitystä tarvikelaskenta. Toimintaohjeen tavoitteena on edistää tutkimusnäyttöön perustuvien hoitokäytänteiden käyttöönottoa ja käyttöä leikkauspotilaiden parhaaksi. Lisäksi tavoitteena on hoitokäytäntöjen yhtenäistämisellä estää potilaaseen ei-tarkoituksellisesti jääneiden hoitotarvikkeiden aiheuttamia haittatapahtumia. 

 

Taustaa:  

Hoitotarvikkeen (tai sen osan tai siitä irronneen osan tai kappaleen) jääminen potilaaseen on aina vakava ja estettävissä oleva haittatapahtuma, joka vaikuttaa potilaaseen sekä hoidon kustannuksiin merkittävällä tavalla. Hoitotarvikkeen jääminen voi aiheuttaa potilaalle muun muassa infektion (ml. abskessi, sepsis), kipua ja kärsimystä sekä pahimmillaan potilaan kuoleman. Lisäksi mahdollinen uusintaleikkaus ja infektion hoito pidentävät sairaalassaoloaikaa ja näin lisäävät hoidon kustannuksia. [6,5] Suomessa ei ole tietoa siitä, miten yleistä hoitotarvikkeiden jääminen potilaaseen on, sillä sen esiintymistä ei seurata systemaattisesti. Kansainväliset arviot ilmiön yleisyydestä vaihtelevat 1/5 000–7 000 toimenpidettä. [7,6,8] AORN [1] puolestaan esittää esiintyvyyden olevan 0,31–1,99/10 000 toimenpidettä riippuen toimintaympäristöstä.  

 

Riskitekijöiksi hoitotarvikkeen jäämiseksi potilaaseen on tunnistettu potilaaseen (korkea BMI) ja leikkaukseen tai intravaskulaariseen toimenpiteeseen (odottamattomat tapahtumat toimenpiteen aikana, useampi kuin yksi leikkaus tai –tiimi, laskemista ei suoritettu esimerkiksi hätätilanteen vuoksi, >500 ml:n verenvuoto, toimenpiteen pitkä kesto, välineistön toimimattomuus) liittyviä tekijöitä. Lisäksi myötävaikuttavia tekijöitä ovat inhimilliset tekijät (esim. väsymys, häiriötekijät, keskittymättömyys), tehoton johtaminen (esim. sitoutumattomuus yhteisten toimintatapojen noudattamiseen tai yhtenäisten toimintatapojen puute) ja kommunikaatioon liittyvät ongelmat (esim. esteet vuorovaikutuksessa kirurgin tai muun henkilöstön kanssa). [1,3,4] 

 

Tässä ohjeessa hoitotarvikkeilla tarkoitetaan kuitukangastuotteita, teräviä hoitotarvikkeita (ommelneuloja, neuloja ja veitsiä), instrumentteja ja kaikkia niitä erilaisia potilaan hoidossa käytettäviä hoitotarvikkeita, joiden on mahdollista jäädä potilaaseen. Kuitukangastuotteilla tarkoitetaan esimerkiksi kuitukangasmateriaalista ja harsomateriaalista tehtyjä leikkaustaitoksia, keittosuolaliinoja, sykeröitä, nielu- ja vaginatamponeja.  

  

Toimintaohjeet hoitotarvikkeiden tarkistuslaskentaan: 

 

Mitä lasketaan?  

  • Hoitotarvikkeet, joiden on mahdollista jäädä potilaaseen, lasketaan kaikissa toimenpiteissä. Organisaatiossa moniammatillisen tiimin tulee määrittää ne hoitotarvikkeet, joiden on mahdollista jäädä potilaaseen ja jotka tulee laskea. [1]  
  • Kuitukangastuotteet lasketaan kaikissa toimenpiteissä. [1] Leikkauksissa käytetään vain röntgenlangallisia kuitukangastuotteita. [1,3]    
  • Steriilille alueelle avattavat kaikenkokoiset ommelneulat, neulat, veitset ja erilaiset ohjainvaijerit lasketaan kaikissa toimenpiteissä. [1,3]   
  • Instrumentit irrallisine osineen (imukärjet, terät, suojukset, siipimutterit) lasketaan kaikissa toimenpiteissä erityisesti, jos ruumiinontelo, esimerkiksi thorax tai vatsaontelo, avataan. [1] 

 

Milloin lasketaan?  

  • Ennen toimenpidettä. [1,3] 
  • Kun haavan sulkeminen alkaa. [1,3] 
  • Kun ihon sulkeminen alkaa tai leikkauksen päätyttyä, kun laskuissa mukana olevia instrumentteja tai hoitotarvikkeita ei enää käytetä. [1,3] 
  • Annettaessa leikkauksen aikana uusia instrumentteja tai hoitotarvikkeita leikkausalueelle. [1,3] 
  • Ennen kuin ruumiinontelo suljetaan (esimerkiksi virtsarakko, kohtu). [1,3] 
  • Kun instrumentoiva tai valvova sairaanhoitaja vaihtuu leikkauksen aikana. [1,3] 
  • Aina, kun epäillään, että hoitotarvike on kateissa. [1,3]  
  • Kun kuka tahansa tiimin jäsen ehdottaa/pyytää laskemista. [1,3] 
  • Sovituin väliajoin pitkien toimenpiteiden aikana. [1] 

 

Miten lasketaan? 

  • Hoitotarvikkeiden laskennan suorittaa ääneen kaksi sairaanhoitajaa [1] loogisessa järjestyksessä esimerkiksi standardoidun valkotaulun mukaan ja/tai edeten steriililtä alueelta poispäin (ns. poispäin potilaasta). [1,3,5]  
  • Instrumentoiva sairaanhoitaja vastaa instrumenttien laskennasta korilistan mukaisesti. Instrumenttien alkulaskuna ei voida pitää laskentaa, joka on tehty välinehuollossa instrumenttikoria koottaessa. [1] 
  • Laskennan aikana häiriötekijät, keskeytykset, melu ja hoputtaminen minimoidaan häiriöttömän ympäristön luomiseksi. [1] 
  • Anestesiahenkilöstön tulee suunnitella anestesia niin, että tarvikkeiden tarkistuslaskennalle on riittävästi aikaa. [1] 
  • Jos laskenta keskeytyy, kyseisen tarvikkeen laskeminen aloitetaan alusta. [1]  
  • Hoitotarvikkeet tulee erotella, osoittaa ja laskea ääneen – ja aina kun mahdollista – näkökontrollissa. [1]  
  • Hoitotarvikkeet, esimerkiksi taitokset, lasketaan paketissa olevan kappalemäärän mukaan. Jos paketissa oleva kappalemäärä on virheellinen tai tuote on viallinen, se poistetaan steriililtä alueelta ja varmistetaan, ettei poistettu hoitotarvike sekoitu laskuihin. [1]  
  • Ennen kuin leikkaus/toimenpide alkaa, varmistetaan, etteivät leikkausalueen/toimenpidealueen desinfektiossa käytetyt sykeröt ja taitokset sekaannu laskuissa leikkauksessa mukana olevien samannäköisten tuotteiden kanssa. Jos sykeröitä käytetään vaginan desinfektiossa, sykeröiden tulee olla röntgenlangallisia ja ne tulee laskea. [1] 
  • Steriilille alueelle ei tule ottaa sidostarpeita, joita ei ole merkitty röntgenlangalla, ennen kuin leikkaushaava on suljettu ja loppulasku on tehtynä. [1] 
  • Leikkauksen aikana annettavat tarvikkeet lasketaan heti, kun ne on annettu. [1] 
  • Jos potilaalle tehdään useampia toimenpiteitä, laskut tehdään jokaisen yksittäisen toimenpiteen kohdalla erikseen kuten kohdassa ”Milloin lasketaan”. Kaikki hoitotarvikkeet lasketaan yhteen loppulaskuissa, jos tämä on mahdollista. [1] 
  • Jos hoitotarvike putoaa steriililtä alueelta, valvova sairaanhoitaja näyttää sen instrumentoivalle sairaanhoitajalle ja eristää sovittuun paikkaan. Kyseinen hoitotarvike huomioidaan loppulaskuissa. [1] 
  • Annetut hoitotarvikkeet ja laskujen tulokset merkitään esimerkiksi valkotaululle, johon leikkaustiimillä on näkyvyys, heti kunkin tarvikkeen laskemisen jälkeen [1,3,5] ja tuloksen täsmääminen ilmoitetaan toimenpiteen tekijälle. [1] Valkotaululle merkitään myös potilaaseen laitetut tarvikkeet [1] (esim. vagina- ja nielutamponi, mini-invasiivisissä toimenpiteissä vatsaonteloon laitettavat pienet taitokset).  
  • Jos joku muu kuin valvova sairaanhoitaja antaa leikkauksen aikana hoitotarvikkeita leikkausalueelle, hän kirjaa antamansa hoitotarvikkeet valkotaululle ja raportoi niistä valvovalle hoitajalle. [1] 
  • Toimenpiteen tekijä tarkastaa leikkausalueen järjestelmällisesti ennen ruumiinontelon tai haavan sulkua ja mini-invasiivisissä toimenpiteissä ennen tähystimen poistamista toimenpidealueelta. Vaginaan liittyvissä toimenpiteissä vagina tarkastetaan toimenpiteen lopussa. [1] 
  • Toimenpiteen tekijä ilmoittaa tiimille, jos potilaaseen laitetaan hoitotarvike, jotta se voidaan kirjata valkotaululle, sekä, jos hän tarvitsee jotain hoitotarviketta ennen kuin tarkistuslasku alkaa. [1,5] 
  • Kaikki tarkistuslaskentaan kuuluvat hoitotarvikkeet sekä liinavaate- ja roska-astiat pidetään leikkaussalissa, kunnes loppulasku on tehty. [1] 
  • Loppulasku on valmis, kun haavan sulussa käytetyt instrumentit on poistettu leikkausalueelta ja ne ovat palautuneet instrumentoivalle sairaanhoitajalle. [1] 

 

Muita huomioitavia asioita tarvikelaskennassa:  

  • Ennen potilaan saapumista varmistetaan, ettei edellisestä leikkauksesta ole jäänyt hoitotarvikkeita tai laskumerkintöjä saliin. [1] 
  • Käytetyt tai avatut hoitotarvikkeet poistetaan salista leikkauksen jälkeen. [1] 
  • Röntgenlangallisia kuitukangastuotteita ei tule leikata tai muokata millään tavoin. [1] 
  • Instrumenttikorin/-kontainerin sisältö ja instrumenttilista tulee standardoida minimoimalla tarvittavien instrumenttien määrä ja vaihtelu. [1,5] 
  • Instrumenttikorista/-kontainerista poistetaan instrumentit, joita ei käytetä toimenpiteessä rutiinisti. [1,3] 
  • Instrumentoivan sairaanhoitajan tulee tuntea kaikki toimenpiteessä käytettävät hoitotarvikkeet / instrumentit ja niiden osat sekä niiden kokoaminen ja purkaminen. [1] 
  • Instrumentista tai hoitotarvikkeesta irronneen osan jääminen potilaaseen tulee estää esimerkiksi tarkastamalla instrumenttien ja hoitotarvikkeiden (esimerkiksi ohjainvaijerin) eheys ennen käyttöä ja välittömästi leikkausalueelta palautumisen jälkeen. [1]  
  • Puutteista ja vioista tiedotetaan leikkaustiimiä ja ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin eikä viallisia instrumentteja tai hoitotarvikkeita enää käytetä (esim. taipuneet ohjainvaijerit). [1]  
  • Jos leikkauksen jälkeen välinehuollossa huomataan, että instrumentista puuttuu osa, leikkaustiimiä tulee tiedottaa asiasta välittömästi ja leikkaustiimin tulee ryhtyä heti paikantamaan osaa. [1] 
  • Instrumentoivan sairaanhoitajan tulee ylläpitää tilannetietoisuuttaan eli tiedostaa hoitotarvikkeiden sijainti leikkausalueella ja instrumenttipöydillä. [1] 
  • Mikäli leikkauksessa on useampia instrumentoivia sairaanhoitajia, heidän tulee ylläpitää steriiliä aluetta mahdollisimman yhdenmukaisesti. [1] 
  • Kun potilas tulee uusintaleikkaukseen, sidoksissa tai ontelossa oleva taitosten määrä ja tyyppi tulee tarkistaa potilastiedoista ja kirjata, kuinka monta taitosta poistetaan. Sidoksista poistetut taitokset tulee eristää ja huomioida, etteivät ne tule leikkauksenaikaisiin laskuihin mukaan. [1] 
  • Jos potilaasta poistetaan implantti, yhdessä toimenpiteen tekijän kanssa varmistetaan, että implantti on poistettu potilaasta kokonaisuudessaan. [1] 
  • Jos potilaalle laitetaan haavaan taitoksia tai muita hoitotarvikkeita, kuten alipaineimun vaahtosidospaloja, hoitotarvikkeiden määrä ja tyyppi kirjataan potilastietoihin. [1] 
  • Anestesiahoitotyössä käytössä olevat instrumentit tulee olla merkitty erotukseksi muista ja ne lasketaan tarvittaessa erikseen. [2]  
  • Anestesiahoitotyössä käytössä olevat, potilaaseen laitettavat, hoitotarvikkeet, esimerkiksi nielutamponi, kuuluvat laskettaviin hoitotarvikkeisiin. [1] 
  • Hoitotarvikkeiden tarkistuslaskentaa ja/tai tilanteita, jotka vaativat tarkistuslaskennan tekemistä (instrumentoivan sairaanhoitajan tai valvovan sairaanhoitajan vaihtuminen), ei tule tehdä potilashoidon kriittisissä vaiheissa: tarkistuslistan vaiheet, leikkauksen kriittiset vaiheet, anestesian induktio, näytteiden käsittely ja kun implantin valinta varmistetaan ja pakkaus avataan. [1] 
  • Laskettavat röntgenlangalliset kuitukangastuotteet (taitokset, NaCl-liinat) voidaan laittaa käytön jälkeen esimerkiksi taskulliseen taitospussiin.  
  • Kuhunkin taskuun laitetaan vain yksi taitos, jotta taitokset pysyvät toisistaan selkeästi erillään. [1] 
  • Käytetyt taitokset asetetaan sovittuun paikkaan, esimerkiksi lattiamaljaan, kunnes ne on siirretty taskulliseen pussiin. [1] 
  • Kukin taitos tulee avata ja erotella muista taitoksista ennen taskulliseen pussiin laittamista. [1] 
  • Terävät hoitotarvikkeet voidaan säilyttää erillisessä paikassa steriilillä alueella tai terävien tarvikkeiden säilytysrasiassa, jotta minimoidaan pistotapaturman riski ja riski tarvikkeen jäämiseen potilaaseen. [1] 
  • Teknologisia apuvälineitä voidaan käyttää määrittämään kuitukangastuotteiden sijainti tai vahvistamaan kuitukangastuotteiden manuaalisten laskujen tulos. [1,4,3,5] 

 

Toimintatapa, kun tarvikelaskenta ei täsmää:  

  • Jos tarkistuslasku ei täsmää leikkauksen lopussa, tulee varmistaa, ettei tarvike ole jäänyt potilaaseen. [1,3]  
  • Jos huomataan, että tarvikelaskennassa esiintyy epäselvyyttä, pyydetään lisäapua, käydään sali läpi steriilin alueen lähistöltä ja lattialta, tarkistetaan lattiamaljat, vaate- ja roska-astiat, sekä lasketaan uudestaan. [1] 
  • Instrumentoiva sairaanhoitaja käy läpi steriilin alueen mukaan lukien leikkausliinat ja pöydät. [1] 
  • Kirurgi ja assistentti pysäyttävät haavan sulun, jos potilaan tila sen sallii ja käyvät leikkaushaavan läpi järjestelmällisesti etsien kadoksissa olevaa hoitotarviketta. He myös osallistuvat intraoperatiiviseen röntgenkuvaukseen ja pysyvät leikkaussalissa, kunnes kadoksissa oleva hoitotarvike on löytynyt. [1] 
  • Tarpeettomia henkilöstövaihdoksia (tauot) ei tule toteuttaa ennen kuin täsmäämätön tarvikelaskenta on selvitetty. [1] 
  • Kun hukassa ollut tarvike on löytynyt, laskenta suoritetaan uudestaan. [1] 
  • Jos hukassa ollutta tarviketta ei löydy, toteutetaan intraoperatiivinen röntgenkuvaus ennen haavan lopullista sulkemista potilaan tilan sen salliessa. [1,3,4,5] 
  • Huomioitavaa on, että alle 10 millimetrin kokoiset neulat eivät näy röntgenkuvauksessa. [1,3] 
  • Laitoshuoltajia ja seuraavaa tiimiä tiedotetaan tarvikkeista, joita ei löydetty. Näin tiedotetaan mahdollisesta pistotapaturmariskistä. [1] 

 

Kirjaaminen, raportointi ja kommunikointi tarvikelaskennassa: 

  • Potilasasiakirjoihin kirjataan tarvikelaskennan tehneet henkilöt, tehdyt tarvikelaskennat, tarvikelaskennan tulos ja sen ilmoittaminen toimenpiteen tekijälle, potilaaseen tarkoituksella jätetyt hoitotarvikkeet (esimerkiksi taitokset) ja mahdollinen apuna käytetty teknologia. Lisäksi selvitys poikkeavasta toimintavasta, jos laskua ei ole tehty. [1] 
  • Mikäli laskujen kanssa on ollut epäselvyyksiä, potilasasiakirjoihin kirjataan tehdyt toimenpiteet. [1] 
  • Jos hoitotarvike tai hoitotarvikkeen osa jää löytymättä, potilasasiakirjoihin kirjataan tarvikkeen löytämiseksi tehdyt toimenpiteet ja kuvaus hoitotarvikkeesta tai hoitotarvikkeen osasta sekä tapahtuneesta ja jatkohoitosuunnitelma. Asiasta kerrotaan potilaalle. [1] 
  • Tarvikkeiden tarkistuslaskennasta raportoidaan sairaanhoitajien kesken strukturoidusti tauotusten ja vuoronvaihtojen yhteydessä. [1,2,5] 
  • Tarkistuslaskentaan liittyvässä kommunikaatiossa käytetään suljetun ympyrän viestintää (read-back method). [1] 

Laadun varmistus, koulutus ja osaamisen varmistaminen tarvikelaskentaan liittyen: 

  • Tarvikkeiden tarvikelaskennan loppulasku vahvistetaan ääneen osana leikkaussalin tarkistuslistaa. [1] 
  • Tulee määritellä tilanteet, joissa instrumenttien laskentatavat voivat vaihdella. [1] 
  • Toimintatavat (esim. rutiininomainen röntgenkuvaus), joita käytetään, kun tarvikelaskentaa ei ole voitu suorittaa normaalisti, esimerkiksi epästabiilille traumapotilaalle tehtävä toimenpide. [1,3] 
  • Hoitotarvikkeet, joiden on mahdollista jäädä potilaaseen ja jotka tulee laskea. [1,5] 
  • Miten tunnistetaan toimenpiteet, joissa lisälaskut ovat tarpeen ja mitä tällöin tulee huomioida: mikä on sopiva laskemisen väli (esim. 3–4 tuntia), mitä lasketaan, miten asiasta kommunikoidaan ja dokumentoidaan. [1,5] 
  • Lukumääriä hoitotarvikkeiden jäämisestä potilaaseen suositellaan seurattavaksi organisaatiotasolla. [1] 
  • Tulee tarjota koulutusta ja varmistaa tarkistuslaskennassa mukana olevien työntekijöiden osaaminen. [4,5]  
  • Koulutuksen tulisi sisältää seuraavia asioita:  
  • Hoitotarvikkeen jäämisen ilmaantuvuus organisaatiossa. [1] 
  • Potilaaseen, toimenpiteeseen, leikkaustiimin ei-teknisiin taitoihin liittyvät tekijät (kommunikaatio, inhimilliset tekijät), jotka lisäävät riskiä, että hoitotarvike voi jäädä potilaaseen. [1,4] 
  • Potilaalle tapahtuneesta mahdollisesti aiheutuvat seuraukset. [1] 
  • Tarvikkeiden tarkistuslaskennan standardoidut toimintatavat. [1] 
  • Erikoisvälineistön (esim. teknologisten apuvälineiden) käyttö tarkistuslaskennassa. [4] 
  • Yksilön rooli määriteltyjen toimintatapojen noudattamisessa. [1] 

 

Toimintaohjeen laatijat ja hyväksyminen: 

FORNA ry:n toimintaohje. 2023. Hoitotarvikkeiden tarkistuslaskenta: näyttöön perustuva toimintaohje potilaan turvallisen leikkaushoidon varmistamiseksi. Suomen Leikkausosaston sairaanhoitajat ry:n asettama työryhmä: Haapa T, Pohjamies N., Rauta S & Rautiala S. Helsinki: Suomen Leikkausosaston sairaanhoitajat ry. 27.5.2023. Saatavilla https://forna.fi/wp-content/uploads/2023/05/Toimintaohje-1_2023_Tarvikelaskenta.pdf

Kiitokset: Suomen Leikkausosaston Sairaanhoitajat ry. kiittää HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan Leikkaus- ja tehohoitokeskusta mahdollisuudesta hyödyntää Leikkauksessa ja muussa invasiivisessä toimenpiteessä käytettävän materiaalin tarkistuslaskenta leikkausosastoilla -ohjeen (2021) rakennetta tässä näyttöön perustuvassa toimintaohjeessa. 

Lähteet  

  1. Association of periOperative Registered Nurses (AORN) 2022. The Guideline for Prevention of Unintentionally Retained Surgical Items. Guidelines for Perioperative Practice, 2022 Edition. s. 828894.
  2. European Operating Room Nurses Association (EORNA) 2020. EORNA best practice on prevention of inadvertent retained surgical items. EORNA Best Practice for perioperative care. s. 25-34. Saatavissa: https://eorna.eu/wp-content/uploads/2020/09/EORNA-Best-Practice-for-Perioperative-Care-Edition-2020.pdf 
  3. Freitas, P.S., De Campos Pereira Silveira, R. C., Clark, A.M. & Galvao, C.M.  2016. Surgical count process for prevention of retained surgical items: An integrative review. Journal of Clinical Nursing. 25(13-14), 1835–1847. https://doi.org/10.1111/jocn.13216 
  4. Peng, J., Ang, S.Y., Zhou, H. & Nair, A. 2022. The effectiveness of radiofrequency scanning technology in preventing retained surgical items: An integrative review. Journal of Clinical Nursing. 11, 1–13. https://doi.org/10.1111/jocn.16447 
  5. Sirihorachai, R., Saylor, K.M. & Manojlovich, M. 2022. Interventions for the prevention of retained surgical items: A systematic review. World Journal of Surgery. 46, 370–381. https://doi.org/10.1007/s00268-021-06370-3 
  6. Williams, T. L., Tung, D. K., Steelman, V. M., Chang, P. K., & Szekendi, M. K. 2014. Retained surgical sponges: Findings from incident reports and a cost-benefit analysis of radiofrequency technology. Journal of the American College of Surgeons. 219(3), 354–364. https://doi.org/10.1016/j.jamcollsurg.2014.03.052 
  7. Stawicki, S. P., Moffat-Bruce, S. D., Ahmed, H. M., Anderson, H.L., Balija, T.M., Bernescu, I., Chan, L., Chowayou, L., Cipola, J., Coyle, S.M., Gracias, V.H., Gunter, O.L., Marchigiani, R., Martin, N.D., Patel., J., Seamon, M.J., Vegedes, E., Ellison, C. Steinberg, S.M.& Cook, C.H.  2013. Retained surgical item: a problem not solved yet. Journal of American College of Surgeons. 216(1):15–22. https://doi.org/10.1016/j.jamcollsurg.2012.08.026 
  8. Primiano, M., Sparks, D., Murphy, J., Glaser, K., & McNett, M. 2020. Using radiofrequency technology to prevent retained sponges and improve patient outcomes. AORN Journal, 112(4), 345–352.   https://doi.org/10.1002/aorn.13171 

TOIMINTAOHJEEN VIITTAAMINEN

Tekstissä:

FORNA ry:n toimintaohje 2023

Kirjallisuusluettelossa:

FORNA ry:n toimintaohje. 2023. Hoitotarvikkeiden tarkistuslaskenta: näyttöön perustuva toimintaohje potilaan turvallisen leikkaushoidon varmistamiseksi. Suomen Leikkausosaston sairaanhoitajat ry:n asettama työryhmä: Haapa T, Pohjamies N., Rauta S & Rautiala S. Helsinki: Suomen Leikkausosaston sairaanhoitajat ry. (xx.xx.xxxx). Saatavilla https://forna.fi/wp-content/uploads/2023/05/Toimintaohje-1_2023_Tarvikelaskenta.pdf