Hibo Abdulkarim, erikoistuva lääkäri, antirasismin asiantuntija.
Olen valmistunut Iso-Britanniasta 2017, jonka jälkeen olen toiminut sekä lääkärinä, että työskennellyt muissa asiantuntija tehtävissä. Lisäksi ylläpidän IG-tiliä puolisoni kanssa, jossa puhumme terveydestä, mielenterveydestä sekä yhdenvertaisuudesta.
Luennolla käsitellään lääketieteessä todistetusti esiintyviä rakenteellisen rasismin ilmentymiä sekä niiden vaikutusta potilastyöhön ja potilasturvallisuuteen. Lopuksi käymme lyhyesti läpi myös antirasismia ja sitä, miten se voi edistää turvallisempaa terveydenhuoltoa.
Hanna Alakoivu on sairaanhoitaja ja terveystieteiden maisteri, joka työskentelee Uuden lastensairaalan päiväkirurgialla opetushoitajana.
Lapsen kanssa leikkausosastolla -luennolla pohditaan lapsen ja perheen tukemista sekä kohtaamista perioperatiivisessa ympäristössä.
Tuula Ala-Röyskö. Hygieniahoitaja HUS-Yhtymä.
Luennon aihe; Varotoimet – keskeisimmät varotoimikäytänteet ja varotoimia edeltävät tilanteet. Kuvaus luennosta: Kerrataan tavanomaiset-, kosketus-, pisara- ja ilmavarotoimet.
Työskentelen anestesiahoitajana sekä anestesiapuolen opetushoitajan sijaisuudessa HUS Uuden Lastensairaalan leikkaus- ja anestesiaosastolla.
Luentoni käsittelee Epidermolysis Bullosa (EB)-potilaiden hoitotyön erityispiirteitä leikkausympäristössä. Suoritin vuonna 2021 pohjoismaisen lastenanestesiahoitotyön erikoistumiskoulutuksen (NUBA), jossa yhtenä tehtävänä pidin luennon EB-potilaan hoidon erityispiirteistä leikkaus- ja anestesiaympäristössä. Perehdyttyäni asiaan kurssin vuoksi, löysin kyseisen (varsin haastavan) potilasryhmän hoidon laadun kehittämiskohteita omalta osastoltamme. Aiheesta pidettiin hoitohenkilökunnallemme osastotunti sekä loimme ns. EB-boksin, josta löytyy hoitoon soveltuvia välineitä sekä pieni laminoitu infopaketti. Tavoite on, että tarvittava tieto ja oikeat välineet olisivat löydettävissä ja hyödynnettävissä elektiivisissä mutta ennen kaikkea päivystyksellisissä toimenpiteissä.
Toni Haapa valmistui sairaanhoitajaksi vuonna 2008, terveystieteiden maisteriksi vuonna 2012 ja väitteli terveystieteiden tohtoriksi vuonna 2018 sekä 2024 nimitetty hoitotieteen dosentiksi. Hän on työskennellyt sairaanhoitajana perioperatiivisessa hoitotyössä, tuntiopettajana ammattikorkeakoulussa sekä hoitotyön kliinisenä opettajana. Nykyisessä tehtävässään tutkimusylihoitajana hän edistää tutkimusnäytön tuottamista sekä sen hyödyntämistä HUSissa. Lisäksi hän toimii apulaisprofessorina Lovisenberg Diaconal Collegessa perioperatiivisen hoitotyön maisterikoulutuksessa. Hänen tutkimusalueinansa ovat tartuntatautia sairastavien hoito sekä kliininen opetus terveysalan koulutuksessa.
Luennossaan hän käsittelee kollegiaalista kohtaamista hoitotyössä – mistä kollegiaalisuudessa on kysymys, mitä kollegiaalisuuteen tarvitaan ja miksi se on niin tärkeä?
Lotta Lantto ja Elena Hariton, Jorvin leikkausosaston leikkaushoitajat sekä plastiikka- ja palovamma vastuuhoitajat. Palovammapotilaan leikkaushoidon erityispiirteet.
Kari Heinonen
LT, anestesialääkäri, HUS Helsingin yliopistollinen sairaala
Luennon aiheena kommunikaatio.
Työskentelen leikkaushoitajana HUS Siltasairaalan ortopedisessä blokissa. Luentoni käsittelee RAPTOR-salin toimintaa leikkaushoitajan ja koordinaattorin eli “listanvetäjän” näkökulmasta. Viimeistelen myös opinnäytetyötäni YAMK kliinisen asiantuntijan opinnoissa aiheesta “leikkaushoitajan osaamisen kehittäminen”.
Merja Jutila pon koulutkseltaan sairaanhoitaja YAMK. Merja työskentelee Pohjanmaan HVA:lla leikkausoastolla instumentoivana sairaanhoitajana ja asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksessa suunnittelijana. Lisäksi Merja toimii väitöskirjatutkijana Turun yliopistossa. Posteriesityksen aiheena on kirurgisen tarkistuslistan käytön seuranta Vaasan keskussairaalassa.
Työskentelen leikkaussairaanhoitajana Oulun yliopistollisessa sairaalassa aistinelinkirurgian leikkausosastolla. Olen suorittanut hygieniahoitajan täydennyskoulutuksen sekä parhaillaan opiskelen sosiaali- ja terveysalan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa.
Opintopäivillä luentoni aiheena on toimenpidealueen desinfektio.
Lotta Lantto ja Elena Hariton, Jorvin leikkausosaston leikkaushoitajat sekä plastiikka- ja palovamma vastuuhoitajat. Palovammapotilaan leikkaushoidon erityispiirteet.
Opetussalitoiminta aloitettiin Meilahden tornisairaalan leikkausosastolla vuoden 2024 alusta. Opetussali on leikkausyksikön sisälla tapahtuvaa laikkaussaliuran alussa olevien hoitajien perehdytykseen keskittyvää toimintaa. Luennossa käydään läpi kokemuksia opetussalitoiminnasta ja pohditaan, millaiseen toimintaa opetussali erityisesti sopii. Mahdollisuuksia on monia ja opetussalin aloittaminen vaati tiettyjen resurssien olemassaoloa, jotta siitä voidaan luoda toimiva käytäntö.
Olen koulutukseltani Taetteri-ilmaisun ohjaaja AMK ja ammatiltani kokopäiväinen sairaalaklovni, sekä Uuuden lastensairaalan vatuuklovni.
Luennon nimi on toimenpideklovnerian kehitys ja tavoitteet.
Kuvaus luennosta: Toimenpideklovnerian kehitysvaiheet, käytännön toimintatavat ja ideologia toiminnan taustalla.
Työskentelen HUSin Lasten ja nuorten sairauksien tulosyksikössä laatupäällikkönä. Peruskoulutukseltani olen lastensairaanhoitaja. Väittelin vuoden 2023 syyskuussa Tampereen yliopistosta ja väitöskirjani aiheeni oli vastavalmistuneen sairaanhoitajan ammatillisen pätevyyden kehittyminen siirtymävaiheen aikana. Kehitin väitöskirjani yhteenveto-osassa
hypoteettisen perehdytysmallin hyvälle perehdytykselle.
Perehdytystä on tutkittu ja tutkitaan edelleen kohtalaisen paljon. Organisaatioissa perehdytystä kehitetään monella rintamalla ja näyttäisi siltä, että perehdytys elää uutta ”kulta-aikaansa”. Systemaattisesta kehittämistyöstä huolimatta perehdytys saatetaan edelleen nähdä vain tietyn ajanjakson kestävänä kokonaisuutena, joka alkaa ja päättyy tiettynä aikana, ja jonka jälkeen uusi työntekijän tulisi hallita työtehtävänsä. Perehdytys tulisi kuitenkin nähdä osana pidempää siirtymävaihetta, jonka kesto on yksilöllistä. Siirtymävaiheen aikana uusi työntekijä ottaa
haltuunsa työtehtävät, niihin liittyvät velvoitteet ja vastuut. Perehdytys ei ole myöskään perehdyttäjän ja perehtyjän välinen kahden kauppa, vaan perehdytysvastuu tulee nähdä yhteisöllisenä, koko työyhteisön vastuuna. Hyvällä perehdytyksellä on mahdollisuus lisätä organisaation vetovoimaa. Pitovoimaksi perehdytys muuttuu siinä vaiheessa, kun onnistuneen perehdytysjakson ja siirtymävaiheen jälkeen uudesta työntekijästä kasvaa osaava ammattilainen, joka on sitoutunut työyksikköönsä.
Puhujaesittely: Mona Moisala on aivotutkimuksesta väitellyt psykologian tohtori. Hän on tutkinut muun muassa aivojen ylikuormittumista ja keskittymiskykyä. Mona on laajemmaltikin kiinnostunut siitä, miten aivomme sopeutuvat nyky-ympäristöön, jossa painimme informaationtulvan ja lisääntyneen kiireen tunnun kanssa. Monan tavoitteena on auttaa ihmisiä tekemään työtään aivoystävällisemmin.
Luennon otsikko: “Fokus, aivohyvinvointi ja päätöksenteko nopeasti muuttuvassa työympäristössä”
Luennon kuvaus: Tässä puheenvuorossa psykologian tohtori, aivoasiantuntija Mona Moisala tarjoaa näkökulmia siihen, miten tehdä fiksua ja fokusoitunutta aivo- ja ajatustyötä nopeasti muuttuvassa työympäristössä ja vuorotyössä. Luennon myötä saatte tehokkaita vinkkejä työn johtamiseen, palautumiseen ja aivosumun käsittelyyn. Puheenvuoro sisältää myös käytännössä testattuja vinkkejä: Miten johdat itseäsi aivoystävällisemmin ja varmistat riittävän palautumisen ja tärkeiden asioiden aikaansaamisen sekä töissä että kotona. Mona tarjoaa konkreettisia toimenpiteitä: Miten keskittymiskykyä, aivoergonomiaa ja jaksamista voi parantaa sekä omassa työssä että tiimeissä ja työyhteisössä.
Olen Iines Mäkinen, koulutukseltani sairaanhoitaja ja terveystieteiden maisteri. Käytännössä toimin anestesiahoitajana ja tällä hetkellä sairaanhoidon opettajana. Hoitotyö kiinnostaa minua joka vuosi enemmän ja enemmän. Työn monipuolisuus, uuden oppiminen ja merkityksellisyys ovat varmasti suurimpia syitä tähän. Kiinnostus hoitotyöhön johti myös jatko-opintoihin ja luentoni kertookin pro gradu -tutkimuksestani, jonka aihe on sairaanhoitajan toteuttama potilasohjaus leikkaussalissa. Luennolla kerron ytimekkäästi tutkimuksen aiheen valinnasta, tutkimusongelmasta, toteuttamisesta ja tuloksista. Käsittelen myös pohdintaosiota esimerkkien avulla. Luentoni tavoitteena on herättää ajatuksia ja saada uusia työkaluja käytännön leikkaussalityöhön.
50-vuotias neljän lapsen isä, innostunut mini-invasiivisesta kirurgiasta ja toimimisesta osana operatiivista hoitoa tekevien tiimiä. Esitykseni käsittelee robottikirurgiaa lapsipotilailla, painottuen lastenurologiaan.
Olen Niina Perälä sairaanhoitaja AMK ja opiskelen sosiaali- ja terveysalan ylempää AMK, kliininen asiantuntijuus -tutkintoa. Olen töissä leikkausosastolla anestesiahoitajana Pohjanmaan hyvinvointialueella Vaasan keskussairaalassa, jossa olenkin viihtynyt jo reilu 20 vuotta. Kuulun sairaalamme elvytyskouluttaja ryhmään ja olen käynyt EuSimin simulaatio- ohjaaja koulutuksen. Esitykseni kertookin moniammatillisen simulaatioharjoittelun käynnistämisestä Vaasan keskussairaalan leikkausosastolla. Miten käynnistäminen sujui, oliko haasteita, miten simulaatioharjoitukset otettiin vastaan ja mitä hyötyä harjoittelusta on ollut?
Olen Riikka Rantanen sairaanhoitaja YAMK osastonhoitaja, HUS Porvoon anestesia- ja leikkausosasto. Olen valmistunut sairaanhoitajaksi 1998 ja tehnyt pitkän uran leikkausosastoilla sairaanhoitajan tehtävissä monenlaisissa rooleissa ja nyt reilut 4 vuotta osastonhoitajana leikkausyksikössä. YAMK opinnäytetyössä tein haastattelututkimuksen sairaanhoitajien kokemuksista herämöstä kotiin HERKO toiminnan käynnistämisestä ja projektin johtamisesta. Taustalla oli leikkaustoiminnan kehittäminen sujuvammaksi potilaille, jotka tarvitsevat pitempää kuin päiväkirurgista hoitojaksoa sairaalassa, mutta selviytyvät kuitenkin ilman vuodeosasto hoitoa.
Tarkoituksena oli selvittää leikkaussalisairaanhoitajien kokemuksia, kuinka he voivat vaikuttaa omaan työhönsä ja kuinka muutoksen johtaminen koettiin.
Tuloksista voidaan todeta, että sairaanhoitajat kokivat hyväksi sen, että saivat osallistua oman toiminnan kehittämiseen ja heihin luotettiin ammattilaisina.
Plastiikkakirurgi, tukielin-ja plastiikkarirurgia HUS. Työnkuva koostuu palovammakirurgiasta, pehmytkudostuumoreiden ja pemytkudosinfektioiden hoidosta ja ortoplastisesta kirurgiasta.
I am Ana Carla Schippert, an operating room nurse with a master’s degree in research. Currently, I am a Ph.D. candidate at the Health Sciences Faculty at OsloMet.
Head of master studies at Metropolitan University in Oslo
My current project focuses on giving torture survivors a voice: the development of guidelines aimed at preventing re-traumatization of torture survivors during surgical treatment.
Työskentelen asiantuntijana Lääkärin sosiaalinen vastuu ry:n PapeTe-hankkeessa. Taustaltani olen ensihoitaja (AMK). PapeTe-hankkeen tavoitteena on edistää paperittomien ihmisten terveyttä, mahdollistaa heidän pääsynsä terveyspalveluiden pariin sekä kouluttaa terveydenhuollon ammattilaisia aiheesta.
Luennon nimi:
Miten kohdata paperiton potilas
Luennon kuvaus:
Mitä tulee ottaa huomioon, kun potilas on paperiton? Millaisiin terveyspalveluihin paperittomat ovat oikeutettuja? Mitkä ovat hoitajan velvollisuudet ja mahdollisuudet? Muun muassa näihin kysymyksiin saat vastaukset paperittomuutta käsittelevällä luennolla, jonka pitää Lääkärin sosiaalinen vastuu ry:n PapeTe-hankkeen asiantuntija.
Millaista on elinluovuttajan hoitaminen leikkaussalissa? Kerron pro gradu -tutkielmani alustavista tuloksista, joissa kuvaan ensimmäistä kertaa leikkaussalihoitajien kokemuksia elinluovuttajan ja elinsiirron saavan potilaan hoitamisesta Suomessa. Toivon, että pystyt hyödyntämään tutkimustuloksia käytännön työssäsi.
Olen Miikka Väyrynen (TtM-opisk.) ja työskentelen opetushoitajana Meilahden tornisairaalan
anestesia- ja leikkausosasatolla.