Olli Hautero, Verisuonikirurgian ylilääkäri, ÖVPH

Luennon aihe: Ylihyvä yhteistyö

Toimin Vaasan keskussairaalan teho- ja valvontaosastolla tehohoidon apulaisylilääkärinä. Tehohoitotyön lisäksi vastaan sairaalamme MET- ja elvytystoiminnasta sekä toimin elinluovutuksista vastaavana lääkärinä.

Normaalit käytöstavat ja ihmisten välinen kanssakäyminen ovat toimivan kommunikaation perusta. Käytöstapoja on vaikea enää aikuisille ihmisille opettaa, mutta toimivan kommunikaation muut perusasiat voidaan opettaa, oppia ja taitojen hallitsemista testata. Toimivaa kommunikaatiota ei opita muutamalla dialla tai parin tunnin kurssilla, vaan kyse on koko organisaation tavasta toimia.

I am originally from Finland and am a specialist nurse in anaesthetic and perioperative nursing. After working for a few years in Cambridge, United Kingdom, I moved to Umeå, Sweden, in 1998. Since 2000, I have worked as an operating room nurse in orthopaedic surgery at Norrland University Hospital. I have also gained clinical experience in Norway, working at several hospitals in Oslo, Bærum and Bergen.

In 2018, I began teaching part-time at the Department of Nursing at Umeå University. In November 2019, I was admitted to the doctoral programme at the same department and defended my PhD thesis, Patient Safety: Perioperative Nursing Perspectives, in October 2024. Following the completion of my doctoral studies, I held a temporary position as Senior Lecturer while maintaining my clinical affiliation with orthopaedic surgery. I am now permanently employed as a Senior Lecturer in Nursing, specialising in perioperative nursing, with a joint clinical appointment in orthopaedic surgery.

My research focuses on perioperative patient safety, with a particular interest in the development and implementation of perioperative patient safety indicators. Building on findings from my doctoral research, I am developing a research programme in this area. I am also involved in several national and international research collaborations within perioperative care and orthopaedics.

Olen Laura Heinonen, sairaanhoitaja ja terveystieteen maisteri. Työskentelen tällä hetkellä potilasturvallisuuden kehittämistehtävissä Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksessa. 

Luentoni aihe on Ennakoiva kirurgisten komplikaatioiden hallinta -hanke, jossa on tarkasteltu ICD-11 luokituksen soveltuvuutta komplikaatioiden kuvaamiseen sekä tekoälyn mahdollisuuksia tunnistaa komplikaatioita potilaskertomustekstistä. Näkökulmana on erityisesti se, mitä kehitys voi tulevaisuudessa tarkoittaa perioperatiivisen hoitotyön, kirjaamisen ja potilasturvallisuuden kannalta.

Nimeni on Riikka Lahtinen ja olen työskennellyt sairaanhoitajana pian kuusi vuotta. Aloitin työt valmistumisen jälkeen Vaasan keskussairaalan leikkaus- ja anestesiaosastolla instrumenttihoitajana. Urologia vei heti mennessään ja toimin tällä hetkellä vastuuhoitajana. Vapaa-aikaa vietän pääsääntöisesti rennosti läheisteni kanssa tai koiran kanssa lenkkipolulla.

Luentoni aiheena on kivenmurskaus. Esityksessäni kerron siitä, minkälaisia välineitä tarvitsemme ja käytämme virtsanjohdin- ja munuaiskivien sekä virtsarakkokivien murskauksessa

Virtsatiekivet ja niiden nykypäivän hoito

Luennossani käydään läpi virtsatiekivien muodostuminen, niiden tyypilliset oireet ja nykypäivän hoitomuodot. Käydään läpi akuutin kivikohtauksen hoito, sekä kiven definitiivinen hoito sekä eri menetelmät, joilla kivet nykypäivänä hoidetaan. Kivien hoito-osoi keskittyy kivien operatiiviseen hoitoon.

Minusta

Olen Niko Limnell, urologian erikoislääkäri. Toimin päivätöissä Vaasan Keskussairaalan urologian klinikassa, ja hoidan monipuolisesti virtsatiekiviä, virtsavaivoja sekä urologisia syöpiä.

Toimin opetushoitajana Uuden lastensairaala Anestesia- ja leikkausyksikössä Helsingissä. Minulla on usean vuoden työkokemus eri HUSin leikkausyksiköistä. Olen ollut mukana myös FORNAn hallituksessa ja olen kuluvan vuoden Pinsetin päätoimittaja.

HUS Yliopistollisessa sairaalassa toimii yli 15 anestesia- ja leikkausyksikköä. Yksiköiden opetushoitajina olemme havainneet haasteita henkilöstön koulutuksen tasossa sekä perehdytyksen laajuudessa ja yhtenäisyydessä.

Näihin haasteisiin vastaamiseksi olemme ryhtyneet kehittämään yhtenäistä oppimisalustaa, jonka tavoitteena on selkeyttää ja tukea perehdytysprosessia kaikissa yksiköissä. Tarkoituksena on koota kattava ja helposti saavutettava kokonaisuus, joka tukee uuden työntekijän oppimista ja vahvistaa osaamisen yhdenmukaisuutta.

Tässä luennossa esittelen kehittämäämme oppimisratkaisua HUSin Anestesia- ja leikkausyksiköiden opetushoitajien puolesta.

Olen koulutukseltani sairaanhoitaja AMK ja opiskelen kliinisen asiantuntijan YAMK-tutkintoa Seinäjoen ammattikorkeakoulussa. Olen työskennellyt Pohjanmaan hyvinvointialueella Vaasan keskussairaalan leikkausosastolla anestesiahoitajana reilut kaksikymmentä vuotta.

Sairaalassamme toimin yhtenä yhdeksästä elvytyskouluttajasta, ja vedämme moniammatillisia elvytyskoulutuksia sairaalamme henkilökunnalle. Lisäksi olen koulutettu simulaatio-ohjaaja. Olemme kollegani kanssa järjestäneet leikkausosastolla simulaatioita muun muassa hätäsektioista, traumapotilaan hoidosta, elvytyksestä sekä tulipalotilanteesta.

Koen laadukkaat koulutukset ja harjoittelun todella merkityksellisiksi: ne ylläpitävät ja kehittävät ammattitaitoa. Samalla ne ovat tärkeä osa työhyvinvointia ja potilasturvallisuutta. Kouluttaminen on paitsi mielenkiintoista, myös itselle valtavan opettavaista. Halu kehittää näitä käytäntöjä johti minut tekemään opinnäytetyöni hätätilanteiden säännöllisestä kouluttamisesta leikkausosastolla. Juuri tästä aiheesta tulen teille esityksessäni opintopäivillä puhumaan.

Ihanaa, että saamme teidät tänne Vaasaan opintopäiville. Oikein mukavia ja antoisia päiviä kouluttautumisen parissa kaikille – nähdään kaupungintalolla!

Kehittämistyön Instrumenttihoitajan perehdytys leikkaussalissa – Perehdytysohjelma Vaasan keskussairaalan instrumenttihoitajille: ”Sinä olet niin tervetullut meille töihin” tarkoituksena oli kuvata uuden instrumenttihoitajan perehdytystä leikkausosastolla sekä tunnistaa perehdytystä edistäviä ja estäviä tekijöitä ja siihen liittyviä kehittämistarpeita. Kehittämistyön kohteena oli Vaasan keskussairaalan leikkausosaston instrumenttihoitajien perehdytys.

Työn tavoitteena oli kehittää systemaattinen ja tavoitteellinen perehdytysohjelma sekä perehdytyskansio uusien instrumenttihoitajien työn aloittamisen ja ammatillisen kehittymisen tueksi. Kehittämistyön lähtökohtana oli tarve yhtenäistää perehdytyskäytäntöjä, vahvistaa uusien työntekijöiden osaamista sekä tukea turvallista ja laadukasta työskentelyä leikkausosastolla.

Olen Mira Granlund ja toimin Vaasan keskussairaalan leikkausosastolla instrumenttihoitajana. Työkokemusta minulla on leikkaussalista yli 20 vuoden ajalta ja tällä hetkellä olen pääasiassa ortopedian ja traumatologian saleissa. Vapaa-ajallani touhuan paljon koirien kanssa ja toimin myös sivutoimisena yksinyrittäjänä koiran kouluttamisen parissa.

Heli Ylihärsilä

Kehittämisylilääkäri

Anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri

Kun ei mene kuin Strömsössä: Mitä potilaiden, omaisten, viranomaisten ja henkilökunnan ilmoitukset kertovat leikkaustoiminnasta ja miten niistä voidaan oppia?

Päiväkirurgian kehittämisprojektin tarkoituksena on lisätä hoitohenkilökunnan osaamista, parantaa perehdytysten laatua, tehostaa toimintaa ja kehittää koko henkilökunnan toimintatapoja. Kehittämistarve syntyi henkilökunnan suuresta vaihtuvuudesta, mikä oli aiheuttanut haasteita salien toiminnassa.

Sanni Rantanen

Sairaanhoitaja, Terveystieteiden maisteri

Kliininen työura HUSissa neurokirurgian leikkaussaleissa leikkaussairaanhoitajana. Joulukuusta 2025 alkaen apulaisosastonhoitajana Uudessa Lastensairaalassa, Anestesia- ja leikkausyksikössä, päiväkirurgiassa.

Elina Sumell

Sairaanhoitaja, Kauppatieteiden opiskelija

Työkokemusta anestesia- ja instrumenttihoitajan sekä lasten että aikuisten päiväkirurgialta. Olen työskennellyt opetushoitajana Uuden Lastensairaalan päiväkirurgialla syyskuusta 2025 lähtien.

Uuden lastensairaalan (ULS) Anestesia- ja leikkausyksikön reilun 100 hengen hoitohenkilökunnassa ei suomea äidinkielenään puhuvien työntekijöiden osuus kasvaa, ja sen voidaan odottaa lisääntyvän tulevaisuudessa.

ULS:ssa otettiin käyttöön vuonna 2025 HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan kielityöpajatoiminta, joka on kehitetty Sydän- ja keuhkokeskuksessa yhteistyössä Helsingin yliopiston suomen kielen tutkijoiden kanssa. Kielityöpaja on yksi kielen oppimisen muoto, joka on tällä hetkellä HUSissa käytössä viidessä eri tulosyksikössä.

Tavoitteena oli syventää yksikössämme työskentelevien ei suomea äidinkielenään puhuvien työntekijöiden työkielitaitoa, tarjota heille turvallinen ympäristö kielen harjoitteluun, lisätä rohkeutta käyttää ammattikieltä, laajentaa työntekijöiden ammattisanastoa ja helpottaa heidän integroitumistansa työyhteisöön.

Kielityöpaja ei ole kielikurssi eikä kielityöpajaohjaaja ole kieltenopettaja vaan ammattikieltä ja tilanteita hallitseva henkilö.

Vesa Rajala

Verisuonikirurgian erikoislääkäri VKS

Luennon aihe: Hybridileikkaus, uhka vai mahdollisuus?

Olen koulutukseltani sairaanhoitaja YAMK. Olen työskennellyt reilut parikymmentä vuotta Vaasan keskussairaalan Leikkausosastolla instrumentoivana sairaanhoitajana. Hybridihoitajana olen toiminut kuutisen vuotta. Tällä hetkellä työskentelen Pohjanmaan hyvinvointialueen Laadun ja valvonnan yksikössä laadunhallinnan asiantuntijan sijaisena. Lisäksi teen potilasturvallisuuteen liittyvää väitöskirjaa Turun Yliopistossa.

Esityksessäni kerron siitä, millaisen koulutuksen ja perehdytyksen Vaasan keskussairaalan Leikkausosaston hybridihoitajat ovat saaneet. Lisäksi avaan hybridihoitajan työnkuvaa. Toivon, että esitykseni innostaa kuulijoita hakeutumaan lisäkoulutuksiin. Minulle hybridihoitajan koulutus on antanut mahdollisuuden kehittyä työssäni ja oppia uutta.

Olen 31-vuotias vaasalainen kahden lapsen äiti. Olen töissä Pohjanmaan hyvinvointialueella päiväkirurgialla, jossa olen aloittanut vuonna 2019. Toimin tällä hetkellä päiväkirurgialla ortopedian vastuuhoitajana. Päiväkirurgialla on 13 eri erikoisalaa ja myös heräämössä valvomme ja kotiutamme sekä lapsi että aikuispotilaita.

Esityksessäni kerron canalis carpi -projektista, joka toteutettiin päiväkirurgialla. Projektin tavoitteena oli saada selkeytettyä potilaan hoitoprosessia sekä karsittua prosessista pois kaikki mahdollinen tarpeeton, jotta toiminta saataisiin tehostettua. Hyvin pienilläkin muutoksilla saatiin aikaiseksi suuriakin säästöjä canalis carpi toimenpidepäivissä osastollamme.

Esittely tulossa