Luennoitsijat

Ann Folin
Ann Folin

Ann Folin, RN, CNOR,MSN, Clinical Nurse Advisor

She received her nursing diploma in 1977 and the OR specialization diploma in 1986. She was awarded her Master of Medical Science with a major in Nursing January 2001 from the Karolinska Institute of Nursing Solna in Sweden. In year 1989 Ann together with two other persons started the Swedish OR nurses membership magazine “Uppdukat” on request from SEORNA (The Swedish Association of Operating Room Nurses). Between 1989-1996 she was a member of the editorial board of Uppdukat. She served as an elected member of the Board of directors for SEORNA between 1994 – 1998 and as one out of two elected delegates from Sweden in the EORNA (the European Operating Room Nurses Association) board of directors between 1995-1998.

During her career as an Operating Room Nurse, she has been working primarily in ophthalmic surgery, ENT and orthopedics. Ann initiated and was the leader for many different projects.

She has spoken at numerous occasions and at different Congresses for Associations for Operating Room Nurses and other specialty nursing organizations, and has been published in the Infection Control and Hospital Epidemiology and the AORN Journals and other professional periodicals.

Ann has worked in the current position for the Nordic Markets the last 20 years. Some of the responsibilities include education, education program development, research facilitation regarding infection preventions, hand hygiene, allergies to different material used for prevention of infections and cross-contaminations, and other barrier protection issues. This includes planning, producing and implementing clinical education for nurses, physicians and other health care professionals. She also functions as a clinical resource for customers and hospital administrative professionals.

 

Infection Control

Ann Folin
RN, CNOR, MSN, Clinical Nurse Advisor,
Mölnlycke Health Care Region North
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

In the past, when medical hygiene was unknown, wound infections were a common and greatly feared complication of surgery. Since the concept of sepsis became understood health care workers recognized the importance of barrier protection to minimize the risk of spreading infection. But it was not until 1970 that the concept ”Infection control” was established by the American Center for Disease Control and Prevention and refers to policies and procedures used to minimise the risk of spreading infections.

A surgical site infection (SSI) is an infection that occurs after surgery in the part of the body where the surgery took place. For the surgical patient this can be a potentially life-threatening condition related to lack of different treatment possibilities some of them related to the increasing antibiotic resistance that we have today.

The SSI risk depends not only on the type and amount of microbes that reach the wound but also on different other factors such as the: 

  • patient condition
  • care environment
  • type of surgical procedure
  • length of the surgical procedure
  • surgical technique
  • aseptic techniques
  • antibiotic prophylaxis

Many studies shows that implementing a range of preventive measures significantly reduces the harm from SSIs and this presentation will focus on some of these measures because wound infections are again a greatly feared complication of surgery.

Anna Lundén
Anna Lundén

Olen anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri HUS Töölön sairaalassa. Työskentelen plastiikkakirurgisen leikkausosaston vastuuanestesialääkärinä ja teen myös paljon töitä traumapotilaiden kanssa ortopedisella leikkausosastolla ja Töölön sairaalan traumateholla.

Opintopäivillä luennoin aiheesta ”Leikkausasennot anestesiologin näkökulmasta”.

Ari Itälä

Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, LT, Dosentti

Toimin Turun Pohjola Terveydessä ortopedian ja traumatologian erikoislääkärinä.
Eritysosaamisaluettani on polvinivelen kiputilojen ja vammojen sekä kuntouttava, että kirurginen hoito.

 

Polvikirurgia
Opintopäivillä pidän luennon polven nivelkierukan repeämän hoidosta.

 

Ari Leppäniemi
Ari Leppäniemi

Professori, päivystyskirurgian ylilääkäri, HUS Meilahden sairaala, Vatsakeskus

Ari Leppäniemi on yleiskirurgian ja gastroenterologisen kirurgian erikoislääkäri, joka on erityisesti perehtynyt päivystyskirurgiaan. Hän on toiminut Kansainvälisen Punaisen Ristin ja YK:n lähettämänä sota- ja humanitaarisena kirurgina Nigeriassa, Thaimaassa, Keniassa, Pakistanissa ja Tuvalussa, sekä toiminut vierailevana tutkijana Yhdysvalloissa. Hän on kehittänyt ja johtanut Meilahden sairaalan päivystyskirurgista toimintaa vuodesta 1996 alkaen ja ohjaa isoa tutkimusryhmää, jonka tutkimukset kohdistuvat erilaisten vatsaelinkirurgisten päivystyspotilaiden hoitoon. Hänen harrastuksiinsa kuuluvat kalastus, sulkapallo ja jazz.

Komplikaatioita tulee
Verenvuoto, infektiot, veritulpat, haavaongelmat sekä sydäninfarkti ovat yleisimpiä postoperatiivisia ongelmia. Leikkauksen jälkeiset komplikaatiot ovat paitsi harmillisia potilaan ja kirurgin kannalta myös kuluttavat huomattavan määrän sairaalan resursseja. Uusintaleikkaukset, tehohoito ja pitkittynyt sairaalahoito ovat merkittävä lisäkustannus koko terveydenhoitojärjestelmälle. Komplikaatioiden vähentämisen tulisi olla eräs keskeinen tavoite hoidon laatua arvioitaessa. Ensimmäisenä askeleena olisi komplikaatioiden systemaattinen kirjaaminen ja luokittelu (esimerkiksi Calvien-Dindo -luokitusta käyttäen), sitten niiden analysointi, ja lopuksi käytäntöjen muutos ja muutoksen tulosten seuraaminen. Tällaisen seurantajärjestelmän luominen vaatii resursseja, mutta maksaisi itsensä monin kerroin takaisin jo lyhyelläkin aikajaksolla. Vain päättäjien tahto puuttuu.

Arja Korhonen
Arja Korhonen

Sh, auktorisoitu haavahoitaja
Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Olen valmistunut sairaanhoitajaksi amk 2000 ja suorittanut haavahoidon erikoistumisopinnot 2004. Olen työskennellyt Kainuun keskussairaalassa vuodesta 2001 ja maakunnallisena auktorisoituna haavahoitajaa vuodesta 2009 kirurgian poliklinikalla /haavapoliklinikalla sekä organisaatiomme haavahoidon kouluttajana

Carola Arjatsalo
Carola Arjatsalo

Potilasasiamies, TtM

Valmistuin sairaanhoitajaksi 1982, erikoistuin perioperatiiviseen hoitotyöhön vuonna 1985. Terveystieteiden maisteritutkinnon suoritin 2012. Olen ollut Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä töissä 35 vuotta. Ensiksi sairaanhoitajana Kirurgisen sairaalan leikkausosastolla, jonka jälkeen olin apulaisosastonhoitajana ensiksi Lasten ja nuorten sairaalassa ja sitten Kirurgisessa sairaalassa. Vuonna 2012 aloitin Hyksin kokopäiväsenä potilasasiamiehenä. Tällä hetkellä olen virkavapaalla ja töissä ylitarkastajana Valvirassa.

Potilasasiamiehen työtehtävistä on säädetty Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992 (Potilaslaki). Potilasasiamies neuvoo ja avustaa potilasta hänen ollessaan tyytymätön hoitoonsa tai kohteluun. Potilasasiamies tiedottaa potilaan oikeuksista ja toimii potilaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi. Potilaan oikeuksiin kuuluu oikeus hyvään hoitoon ja kohteluun, oikeus pääsy hoitoon, tiedonsaantioikeus, itsemääräämisoikeus ja oikeus tietojensa salassapitoon. Potilaan ollessaan tyytymätön saamaansa hoitoon tai kohteluun hänellä on oikeus tehdä muistutus. Epäillessään hoitovahingon tapahtuneen potilas voi tehdä potilasvahinkoilmoituksen.

Elina Keränen
Elina Keränen

Sh yamk
Apulaisosastonhoitaja leikkaus- ja anestesiaosasto
Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Olen sairaanhoitaja amk vm 2000. Uran varrella olen opiskellut hygieniahoitajan opinnot valmistuen vuonna 2010 ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon 2017.
Vahvin työkokemukseni on perioperatiivisesta hoitotyöstä leikkaushoitajana. Työskentelen apulaisosastonhoitajana leikkaus- ja anestesiaosastolla.

Luennoimme yhdessä operatiivisen vastuualueen ylihoitaja TtM Elki Rutherfordin kanssa aiheesta ”Laadunhallintajärjestelmä leikkauspotilaan prosessin johtamisessa”.

Fredrik Persson

Current position: Nordic Product Manager for Advanced Energy, Medtronic
Background: Educated Nurse with a Bachelor Degree in Nursing and a specialist degree in Acute/Trauma Care

Surgical Smoke
Discuss the contents, distribution, and risks of surgical smoke
Describe the best defenses against surgical smoke
Identify the recommendations/guidelines around the world for evacuation of surgical smoke
Outline a plan to develop a surgical facility smoke evacuation program

Geert Driessen
Geert Driessen

Geert has almost 40 years of experience in health care or health care related industry. He started as a nurse student in a small general hospital in The Netherlands in 1978. Very early in his career he discovered an affection to surgery, infection prevention and to educating people. After his qualification as a general nurse he also graduated as an OR nurse / Surgical Assistant at the University
of Applied Sciences in Nijmegen. In 1991 he obtained a degree in teaching at the VU University of Amsterdam. Having worked in 5 different Dutch hospitals, Geert developed himself to an allround OR-nurse and a practical tutor for OR nurse students. Next to his job as an OR nurse and an OR nurse tutor, he had
teacher positions at the Universities of Applied Sciences in Heerlen and in Nijmegen (from 1987 until 1995).
During his time in the Rijnstate hospital in Arnhem a “quality management role” for the OR department was added to his responsibilities.
Geert was a board member of the Dutch association for OR nurses and an author for an OR nurseeducator magazine (de POB-er).
In 1997, Geert moved to 3M Medical. In that company he developed himself from a Technical Service Engineer for the Infection Prevention Division in EEMEA to a senior Scientific Affairs Specialist for infection prevention and vascular access solutions.
In 2000 and in 2003 Geert received a “Circle of Technical Excellence Award in technical championing” for his exceptional efforts and successes in developing customer training programs and supporting the business in EEMEA. In appreciation of his outstanding contributions and his participation as a
teammember for the launch of an antimicrobial IV (CHG) dressing he received a “Golden Step Award” in 2010.
Geert is an expert member of several standardization committees in NEN, CEN and ISO aCharacteristic for Geert is his:
• passion for patient safety in general and for infection prevention in particular
• passion for teaching and presenting in front of bigger groups
• “can do” mentality
• desire to work in a team
• flexibility
• open way of communication

Patient safety
In my presentation, I will have a look at Quality of Care in the EU OR’s.
Special focus will be on the real basics of that care.
In 2017, I did a “quality monitoring” pilot in several European hospitals.
In my presentation, I will report on the outcome of that pilot.

Hanna Ihalainen

Hanna Ihalainen on plastiikkakirurgian erikoislääkäri ja toimii sekä plastiikkakirurgina että rintakirurgina Rintarauhaskirurgian yksikössä, HYKS Syöpäkeskuksessa. Erityiskiinnostuksen kohteina hänellä on nuoret rintasyöpäpotilaat sekä implanttirekonstruktiot. Hän valmistelee väitöskirjaa Helsingin yliopistoon desmoidituumoreista.

Henk Folkertsma
Henk Folkertsma

OR assistant General and Endoscopic surgery TopClinic Medical Center Leeuwarden in The Netherlands and Floormanager OR in the same hospital

OR assistant for the Ministry of Defence, followed officer degree and was send to: Bosnie, Kosovo, Caribean, Afghanistan 3 x: Kandahar, Kunduz and Masar-el Shariff

EORNA boardmember and Chair of the Congress committee 2019 in The Netherlands

The abstract, War in OR,  is about how the Dutch ministery of Defence provides OR teams to NATO bases in the world and how to provide adequate and qualitative medical care to military staff in those areas.

In addition, I focus my presentation on livingcircumstances , risks, international cooperation and of course on daily OR work and it patients.

Hillevi Hemphälä
Hillevi Hemphälä

PhD at Lund University, Design Sciences, Ergonomics

Hillevi does research in Optometry and Visual ergonomics. She has performed reserach in mail sorting facilities and in operating Theatres/ operating rooms. She has been involved in developing a Visual Ergonomics Risk Analysis Method, VERAM, and performed studies regarding the effects of non-Visual flicker on humans. They are now working on lighting for neonatal intensive care units.

Jaana Mäkelä
Jaana Mäkelä

Ammatillinen opettaja, Terveystieteiden maisteri, Sairaanhoitaja
Asiantuntija, Sosiaali- ja terveysala sekä Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta
Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Hyvinvointiyksikkö, TKI. https://www.jamk.fi/fi/Etusivu/

Olen työskennellyt erikoissairaanhoidossa sairaanhoitajan tehtävissä leikkaussalissa, esimiestehtävissä kirurgialla ja lastentaudeilla sekä HR-tehtävissä rekrytoinnissa. Nykyään työskentelen asiantuntijana. Työni sisältää opetusta ja ohjausta, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa sekä erilaisia asiantuntijatehtäviä yhteistyökumppaneiden kanssa. Osa työtäni on suunnitella ja toteuttaa kehittämishankkeita, kuten

Palliatiivisen koulutuksen kehittämishanke (EduPal) https://www.palliatiivisenkoulutuksenkehittaminen.fi/

Sairaalaympäristön mikrobiresistenssiongelman torjuminen luonnonmukaisilla puupohjaisilla aineilla ja sairaalan muovimateriaalin korvaaminen biopohjaisilla materiaaleilla (Sami&Samu)
https://www.eura2014.fi/rrtiepa/projekti.php?projektikoodi=A74166

Koira-avusteinen työskentely oppimisen ja kasvun tukena
https://amp.jamk.fi/asio/lyhytkurssi/kurssitiedostot/jamk/koira-avusteinen_tyoskentely_oppimisen_ja_kasvun_tukena_2018.pdf

Mobiiliteknologia sote-työntekijän työhyvinvoinnin ja asiakkaan itseohjautuvuuden tukemisessa (Minä ensin!)
http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/148076/JAMKJULKAISUJA2422018_web.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Jaana Perttunen
Jaana Perttunen

Jaana Perttunen
ESH, TtM, Hoitotyön lehtori
Jyväskylän ammattikorkeakoulu

 

Olen valmistunut sairaanhoitajaksi vuonna 1986 ja erikoistunut leikkaus- ja anestesiahoitotyöhön 1988. Terveystieteiden maisteriksi valmistuin 2000 Jyväskylän yliopiston liikuntatieteiden tiedekunnasta. Hygieniahoitajan täydennyskoulutuksen suoritin vuonna 2000.

Olen työskennellyt 18 vuotta Keski-Suomen leikkausosastolla sairaanhoitajana, josta osan aikaa hygieniahoitajan sijaisena sekä projektityöntekijänä. Vuodesta 2004 olen työskennellyt Jyväskylän ammattikorkeakoulussa hoitotyön lehtorina. Vuonna 2010 toimin puoli vuotta sosiaali- ja terveysministeriössä ylitarkastajana.

Olen ollut yhdistyksen hallituksen jäsen vuosina 2001-2006 ja puheenjohtajana vuodesta 2013. NORNAn hallituksessa olen ollut 2003-2006 ja EORNAn hallituksessa 2003-2006 sekä uudelleen vuodesta 2013. Olen kuulunut EORNA kongressien tieteelliseen komiteaan vuosina 2006 (Dublin) ja 2015 (Rooma). Olen toiminut 2017 Rhodoksen kongressin tieteellisen komitean puheenjohtajana ja olen myös samoissa tehtävissä tulevassa Haagin kongressissa.

Jani Horelli

M.Sc. (Tech)
Design Manager, ProModel
Planmeca Oy

Valmistuin Diblomi-insinööriksi vuonna 2004. Vuodesta 1999 lähtien toimin 10 vuotta tuotekehityksen parissa eri yrityksissä.
Vuodesta 2010 lähtien olen toiminut Planmeca Oy:ssä ProModel-palvelun kehittäjänä.

ProModel –palvelu:
Potilaskohtaista 3D-suunnittelua ja valmistusta vaativiin kirurgisiin leikkauksiin.

 

3D mallinnos ja virtuaalileikkaukset

Jarkko S. Tuusvuori
Jarkko S.Tuusvuori

Jarkko S. Tuusvuori [kuva: Sami Kero]
FT, filosofi, kustantaja, kirjailija, kääntäjä
ntamo, Helsinki
niin & näin, Tampere

Olen koulutukseltani filosofi ja toimenkuvaltani kulttuurin sekatyöläinen. Toimittuani pitkään ennen kaikkea vapaana toimittajana, tutkijana ja opettajana olen kesästä 2017 alkaen työskennellyt helsinkiläisen yleiskirjatalon ntamon (2007–) kustantajana. Sen lisäksi teen vaihtelevia kirjoittajan, kääntäjän ja kouluttajan töitä. Olen FORNAn kunniajäsenenä koonnut sen 30-vuotisesta historiasta teemapaketin Pinsetti-lehteen ja verkkonäyttelyn yhdistyksen nettisivuille. Aiemmin olen kirjoittanut tästä aihepiiristä teoksen Hyviin käsiin. Leikkaushoitajan tie vanhasta uuteen perioperatiivisuuteen. FORNA & SHL, Helsinki 2006.

Jarkko S. Tuusvuori
kustantaja
ntamo
IV linja 18 C 31
00530 Helsinki

jarkkostuusvuori(at)hotmail.com
040–735 87 68
www.ntamo.net
https://jarkkostuusvuori.fi/

Junnu Leikola

Plastiikkakirurgian dosentti, LT, HLL
Plastiikkakirurgian erikoislääkäri
Suu- ja leukakirurgian erikoislääkäri & erikoishammaslääkäri
Osastonylilääkäri, Huuli- ja suulakihalkiokeskus/pediatrinen plastiikkakirurgia, HYKS

Kraniofaciaalikirurgia
Kraniofakiaalikirurgialla tarkoitetaan kallon ja kasvojen luustollisten epämuodostumien kirurgista korjaamista. Yleensä taustalla on synnynnäinen epämuodostuma, joka estää normaalia kasvua. Kirurgia pyritään suorittamaan mahdollisen varhaisessa iässä, mutta osalla potilaista korjausleikkauksia joudutaan suorittamaan useita ja viimeisimmät ajoittuvat kasvuiän jälkeen. tavoitteena on saavuttaa mahdollisimman normaali kasvu, toiminta ja ulkonäkö. Hoidon erityisluonteen vuoksi se tulee toteuttaa moniammatillisen henkilöstön toimesta asiaan perehtyneissä yksiköissä.

Lea Pulliainen

LL, osastonlääkäri, plastiikkakirurgian erikoislääkäri
Työskentelen HUS, Töölön sairaalassa plastiikkakirurgian osastolääkärinä. Vastuualueitani ovat pehmytkudoskasvainkirurgia, raaja- ja haavakirurgia sekä sukuelinkirurgia. Viime talvena suoritin Lean-valmentajakoulutuksen ja jatkan Lean-yksikössä pienryhmäkouluttajana. Kuulun neljättä vuotta Suomen Haavanhoitoyhdistyksen hallitukseen.

Maria Pulkkinen
Maria Pulkkinen

Esh, TtM, Osastonhoitaja
HUS, HYKS, Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito
Peijaksen sairaala, Anestesia- ja leikkausosasto K

Olen valmistunut sairaanhoitajaksi vuonna 1979 ja erikoistunut leikkaus- ja anestesiahoitotyöhön 1994. Terveystieteiden maisteriksi valmistuin 2011. Terveystieteiden tohtori opinnot olen aloittanut syksyllä 2017 Turun yliopistossa, hoitotieteen laitoksella.
Pitkän työurani liki 40 vuotta olen tehnyt perioperatiivisessa hoitotyössä sekä leikkaussalihoitajana että anestesia- ja heräämöhoitajana. Tällä hetkellä toimin osastonhoitajana anestesia- ja leikkausosasto K:lla Peijaksen sairaalassa.

 

Uusi perioperatiivisen hoitotyön toimintamalli
Tutkimuksen keskeisenä tarkoituksena oli kehittää korkeatasoinen hoitotyön toimintamalli, joka parantaa hoidon jatkuvuutta, potilasturvallisuutta, potilastyytyväisyyttä sekä perioperatiivisten sairaanhoitajien työtyytyväisyyttä.

Marita Ritmala-Castrén

Marita Ritmala-Castrén, esh, TtT, on valmistunut sairaanhoitajaksi 1979 ja erikoissairaanhoitajaksi 1992. Hän on valmistuttuaan työskennellyt useissa sairaaloissa tehohoidon parissa sairaanhoitajana ja myöhemmin tehohoitotyön kliinisenä asiantuntijana, kunnes huhtikuussa 2016 hän aloitti nykyisessä tehtävässään Helsingin yliopistollisen sairaalan Magneettikoordinaattorina. Marita väitteli Turun yliopiston hoitotieteen laitoksella 2015 tehohoidossa olevan potilaan unen laadusta ja jatkaa aiheen parissa post doc –tutkimustaan.

 

Magneettisairaala
Magneettisairaala on hoitotyön laatujärjestelmä, jossa toiminnan tuloksia ovat hoitotyön hyvä laatu, potilastyytyväisyys ja hoitajan työtyytyväisyys. Näihin päästään hyvän johtamisen, hoitotyötä tukevien rakenteiden, laadukkaan ammatillisen toiminnan sekä uusimman tiedon ja innovoinnin avulla. Helsingin yliopistollinen sairaala kehittää hoitotyötä Magneettisairaala-mallin mukaisesti ja tavoittelee tätä laatu-tunnustusta sen useille tulosyksiköille.

Minna Ikonen
Minna Ikonen

Sairaanhoitaja, perioperatiivinen asiantuntija sairaanhoitaja
Työskentelen Jyväskylän Terveystalon leikkausosastolla.

 

Bedside-kirurgia

Pata Degerman
Pata Degerman

Löytöretkien ja eri organisaatioiden suuria projekteja voi monin tavoin verrata toisiinsa. Usein kohdataan tuntemattomia asioita, jolloin tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan uusia toimintatapoja, tiimityötä ja luovaa ajattelua. Konkreettisten ja omakohtaisten sekä hauskasti kerrottujen esimerkkien kautta kuulijat pääsevät näkemään mahdollisuuksia erilaisille toiminta- ja ajattelumalleille. FORNAn opintopäivillä Pata vie kuulijat maailman kylmimmälle, tuulisimmalle ja kuivimmalle mantereelle, Antarktikselle, missä edessä oli ensinousu Mount Sisulle.

Pata Degerman on Suomen ainoa ammattimainen löytöretkeilijä. Pata on tehnyt useita retkikuntia jotka ovat vieneet miehen kaikille mantereille, napa-alueilta eri viidakkoihin. Näistä retkikunnista yhdeksän on ollut tutkimattomille alueille. Tämän lisäksi hän on kiivennyt n. 200 vuorta josta 22 ovat olleet ensinousuja (mm. Mt Sisu, Mt Finland ja Mt Suomi Etelämantereella) ja 2006 hänet valittiin Suomessa ”Vuoden Puhujaksi”.

Paula Risikko

Terveystieteiden tohtori
Eduskunnan puhemies 2018 -
Sisäministeri 2016 - 2018
Liikenne- ja kuntaministeri 2014 - 2015
Sosiaali- ja terveysministeri  2011 - 2014
Peruspalveluministeri 2007-2010 ja 2010 - 2011
Ministeri ympäristöministeriössä 2007 - 2008

Opintopäivien avaus

Tiina Lehtimäki
Tiina Lehtimäki

LKT, Radiologian erikoislääkäri, abdominaaliradiologia
HUS-Kuvantaminen, Meilahti
Työskentelen HUS-Kuvantamisen Meilahden abdominaaliradiologian yksikössä. Olen usean vuoden ajan toiminut lisäksi osa-aikaisena radiologian kliinisenä opettajana Helsingin yliopistossa. Opetustyö on minulle mieluisaa ja olenkin saanut toimia kouluttajana lukuisissa erilaisissa koulutustilaisuuksissa eri kohderyhmille. Toimin Lääkäripäivien koulutusten suunnitteluryhmässä. Muusta järjestötoiminnasta mainittakoon Suomen radiologiyhdistyksen alajaosto Suomen vatsaradiologit, jossa toimin sihteerinä.

CT-kuvien tulkinta
Pelkistän laajan aiheeni kertomalla erilaisista tautitiloista radiologisina ilmiöinä. Keskityn löydöksiin, joita näemme nimenomaan tietokonetomografiakuvissa. Mitä radiologi etsii, kun elimistössä kytee tulehdus? Entä mitä kaikkea radiologi havainnoi kun potilaalla on kasvain? Tai infarkti? Tai vuoto…tai…

Timo Keistinen

Lääkintöneuvos Timo Keistinen toimii sosiaali- ja terveysministeriössä erikoissairaanhoidon asiantuntijana ja osallistuu säädösvalmisteluun. Hän on lääketieteen ja kirurgian tohtori ja Oulun yliopiston kansanterveystieteen dosentti. Aikaisemmin hän on toiminut Keski-Pohjanmaan ja Vaasan sairaanhoitopiirien johtajaylilääkärinä.

 

SOTE- uudistuksen mahdollisuudet ja haasteet leikkaustoiminnalle
Erikoissairaanhoidon rakenneuudistusta on toteutettu terveydenhuoltolain säännösten avulla osana hallitusohjelmaa. Tämä on näkynyt erityisesti leikkaustoiminnassa. Tavoitteena on ollut osaamisen kokoaminen suurempiin yksiköihin ja tämän kautta saavuttaa laatua ja potilasturvallisuutta sekä toiminnan tehokkuutta. Sote- uudistuksen laaja säädöspaketti keskittää päätöksentekoa maakunnille. Samalla se tuo muutostarpeita substanssilakeihin kuten terveydenhuoltolakiin.

Toni Haapa
Toni Haapa

Sh (AMK), TtM
Kliininen opettaja, hoitotyö
HUS Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito

Olen pohjakoulutukseltani sairaanhoitaja (AMK). Työkokemukseni hoitotyöstä painottuu perioperatiiviseen hoitotyöhön, tarkemmin leikkaushoitotyöhön. Viimeiset kuusi vuotta olen toiminut hoitotyön kliinisenä opettajana HUSissa. Olen toiminut myös sivutoimisena tuntiopettajana pääkaupunkiseudun ammattikorkeakouluissa, joissa olen opettanut perioperatiivisen hoitotyön teoria- ja laboraatio-opintoja.  Lisäksi olen väitöskirjatutkijana Tampereen yliopistossa hoitotieteen laitoksella. 

 

Opiskelijaohjaus
Opintopäivien esityksessäni tarkastelen opiskelijaohjauksen laatusuosituksia perioperatiivisen hoitotyön näkökulmasta. Lisäksi esittelen näyttöön perustuvia opiskelijaohjauksen käytänteitä. Esitykseni tavoitteena on, että kuulija saa ideoita, välineitä ja inspiraatiota opiskelijoiden ohjaukseen omassa työssään.

Yhteydenotot:

hallitus.2018(ät)forna.fi

© FORNA ry | Web Davas